Osaajapula syvenee – ”Perinteinen jako sähkö- ja putkiasentajiin ei enää riitä”
Osaajapulaa on myös ylläpito- ja huoltosektoreilla. Insinöörityövuosia tarvitaan 3 000–4 000 lisää.

Kuva: Swegon oy
Kiertotalouskonsepti luo kiinteistö- ja rakennusalalle mahdollisuuksia hillitä ilmastonmuutosta, pienentää sen vaikutuksia ja ehkäistä ekosysteemien köyhtymistä. Esimerkiksi rakennusmateriaalien uudelleenkäyttö ja kierrätys säästävät luonnonvaroja, energiaa sekä vähentävät uusien tuotteiden valmistuksessa syntyviä päästöjä ja jätettä, kerrotaan Swegon oy:n tiedotteessa.
Järjestelmien käytönaikaisten päästöjen hallinta on olennainen osa vihreää siirtymää. Siinä korostuvat uudet teknologiat, talotekniikkajärjestelmien optimointi, tarpeenmukaisuus, tekniset ratkaisut ja ekosysteemin toiminta koko elinkaaren ajalla.
– Modernien talotekniikkajärjestelmien optimaalinen käyttö ja ylläpito vaatii henkilöstöltä entistä laajempaa osaamista eri tekniikan alojen aloilta – perinteinen jako sähkö- ja putkiasentajiin ei enää riitä, sanoo Swegon oy:n toimitusjohtaja Mikko Lietzen.
3 000–4 000 insinöörityövuotta lisää
Jotta vihreän siirtymän haasteisiin voidaan vastata, Suomeen tarvitaan noin 3 000–4 000 insinöörityövuotta lisää vuoteen 2030 mennessä. Osaajapulaa on myös ylläpito- ja huoltosektoreilla. Koulujen ja opetussuunnitelmien tulisi tarkastella, miten he voivat vastata tähän haasteeseen, tiedotteessa huomautetaan.
Kiertotaloutta voidaan edistää rakennetun ympäristön koko elinkaaren ajalla. Tämä edellyttää kattavampaa sitoutumista kaikilta rakentamisen ketjuun kuuluvilta toimijoilta. Lisäksi se vaatii uudenlaisten toimintatapojen, yhteistoiminnan sääntöjen ja eturistiriitojen arviointia. Ennen kaikkea vaaditaan toimintaa puheiden ja suunnitelmien lisäksi.
Vihreä siirtymä luo merkittäviä mahdollisuuksia uudelle liiketoiminnalle, kysyntää tekniselle osaamiselle ja uusille ammattilaisille. Prosesseihin kiinnitetään enemmin huomiota ja tuotantoon etsitään uusia, aiempaa kestävämpiä tapoja. Tulevaisuuden rakennuksissa järjestelmien toimivuus on ratkaisevassa roolissa. Energiatehokkuutta rakennetaan toimivien ja tarpeenmukaisten järjestelmien ympärille. Näiden järjestelmien suunnitteluun, asentamiseen, käyttöönottoon ja ylläpitämiseen tarvitaan uutta osaamista. Perinteiset rajat ja siilot pitää haastaa, jotta voidaan vastata tulevaisuuden haasteisiin, tiedotteessa kerrotaan.
– Perinteisiä rajoja ja toimintamalleja pitää haastaa. Päätöksiä pitää uskaltaa tehdä uudella tavalla kokonaisuuden parhaaksi. Päätökset tulee myös toteuttaa ja viedä ne kaikille rakentamisen tasoille. Nykyinen tekemisen tekemisen taso ei riitä, sanoo Lietzen.
Rakennukset aiheuttavat tällä hetkellä noin 39 prosenttia maailmanlaajuisista energiaan liittyvistä hiilidioksidipäästöistä: niistä 28 prosenttia muodostuu käyttöpäästöistä, rakennusten lämmittämiseen, jäähdyttämiseen ja sähköntuotantoon tarvittavasta energiasta ja loput 11 prosenttia materiaaleista ja rakentamisesta.
Lue myös: