Öljylämmityksen vaihtajille tarjottavaan avustukseen 10 miljoonan euron lisäpotti – avustuksen suosio jatkunut hurjana

Vuoden ensimmäisessä lisätalousarvioesityksessä osoitetaan 10 miljoonan euron määräraha avustukseen, jota tarjotaan pientalojen omistajille öljylämmitysjärjestelmän vaihtamiseksi kestävämpään lämmitysmuotoon.

– Vähäpäästöisempään lämmitykseen kannustavasta avustuksesta tuli hitti. Pidän tärkeänä, että valtio rohkaisee suomalaisia tarttumaan käytännön toimiin, jotka pienentävät päästöjä. Samalla tuetaan reilua siirtymää kohti hiilineutraalia kiertotaloutta ja luodaan työtä ympäri Suomen, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.

Uudella määrärahalla tavoitellaan noin 2 500 pientalon öljylämmitysjärjestelmän vaihtamista, mikä vähentäisi taakanjakosektorin hiilidioksidipäästöjä vuodessa noin 14,5 kilotonnilla ja lisäisi työllisyyttä noin 300 henkilötyövuodella.

Syyskuusta 2020 lähtien avustushakemuksen on jättänyt jo 10 850 pientalon omistajaa. Pirkanmaan ELY-keskuksessa sisällä olevien hakemusten määrä ylittää jo avustukseen aiemmin varatut yhteensä noin 37,4 miljoonan euron määrärahat.

5,2 M€ on lähtenyt liikkeelle – positiiviset työllisyysvaikutukset alkavat näkyä

Hakemusten käsittelyssä on ollut suuren suosion takia ruuhkaa, mutta myönteisen päätöksen on saanut jo 4 502 hakijaa. Kielteisiä päätöksiä on tehty vain 240.

Syynä kielteiseen päätökseen on usein se, että lämmitysremontti on toteutettu ennen ehtojen mukaista määräaikaa 1.6.2020, tai että asunto ei ole ympärivuotisesti asuttu. Käsittelyaika on hakemuksen jättämishetkestä riippuen noin 4–6 kuukautta.

Tähän mennessä jo 1318 pientaloasujaa on ehtinyt toteuttaa hankkeen ja saada avustuksen. Euromääräisesti avustusta on maksettu noin 5,2 miljoonaa euroa.

Avustuksen positiiviset työllisyysvaikutukset alkavat jo näkyä. Ilma-vesilämpöpumppujärjestelmä on ollut selvästi suosituin vaihtoehto uudeksi lämmitysjärjestelmäksi, ja lämpöpumppuala on jo kertonut ennätysmäisestä myynnistä vuonna 2020.

Avustusta voidaan myöntää erilaisiin lämmitysratkaisuihin, kunhan lämmitysjärjestelmä ei perustu rakennuskohtaisesti fossiilisten polttoaineiden polttoon.

Avustusta myönnetään 4 000 euroa, kun pientalossa siirrytään ilma-vesilämpöpumppuun, maalämpöön tai kaukolämpöön. Muita lämmitysmuotoja avustetaan 2 500 eurolla.

Avustushakemusten jakautuminen uuden lämmitysmuodon mukaan (% kaikista hakemuksista) ja hankkeiden kustannusten keskiarvot (e) helmikuussa 2021

  1. Ilma-vesilämpöpumppujärjestelmä, 65 %, 10 804 e
  2. Maalämpöpumppujärjestelmä, 21 %, 16 661 e
  3. Kaukolämpö, 10 %, 8 114 e
  4. Sähkö, 2 %, 5 117 e
  5. Muu, esim. hake, pelletti ja aurinkoenergia, 2 %, 8 158 e

Öljylämmityksen vaihtajille myös muita tukimuotoja

Jatkuvasti haettavissa oleva kotitalousvähennys voi myös olla hyvä vaihtoehto lämmitysremonttia suunnittelevalle pientalon omistajalle. Vuonna 2021 vähennys on enintään 2 250 euroa henkilöä kohden.

Puolison kanssa vähennystä voi saada yhteensä 4 500 euroa. Kotitalousvähennyksen saa vain työn osuudesta.

Toinen vaihtoehto on hakea asuinrakennusten energia-avustusta Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselta (ARA). Energia-avustusta myönnetään monenlaisiin energiatehokkuutta parantaviin hankkeisiin, myös öljylämmityksen vaihtamiseen.

Avustuksen saamiseksi tulee liittää hakemukseen laskelmat rakennuksen energiatehokkuutta kuvaavasta E-luvusta sekä rakentamisvuodelta että korjaustoimien jälkeen. Maksatusta haettaessa energiatodistuksella todennetaan se, että rakennuksen energiatehokkuus on parantunut vähintään avustuksen ehdoissa vaaditun määrän.

Energia-avustushakemusten käsittelyaika on tällä hetkellä 5–6 kuukautta.

Kommentit

    Jari
    04.3.2021 10:32

    Hieno juttu kaikin puolin. Nyt kun hakemuksia tulee, niin pitäsi satsata myös hakemusten käsittelyajan nopeuttamiseksi. Ei tuollaisen hakemuksen käsittely saa nyky-yhteiskunnassa kestää yli kuukautta.

    Mauri Mattsson
    04.3.2021 11:04

    Ministeri Mikkonen varmaan taikoo jostain
    1000 MW lisää sähkön huipputehoa.

    Mitenkäs nuo tuulivoimaloiden mikromuovi- ja lasikuitupäästöt sopivat puhtaaseen energiantuotantoon?
    Lintujen silpomisesta ei veloiteta, kuten kotkien ja joutsenten ampujia.
    Entä käytettyjen ja rikkoontuneiden siipien hautaaminen maahan, kun niitä ei voi kierrättää!
    Onko niistä pohjaveteen liukenevat kemikaalit kuin vanhojen sahojen jätökset, joita valtio puhdistuttaa kustannuksellaan?

    Heikki
    04.3.2021 14:13

    Tuen suosion takia lämpöpumppuasentajien tarjoushinnat ovat nousseet todella korkeiksi. Taitavat olla LVI-alan fiksuinta porukkaa. Me muut kilpailemme itsemme hengiltä hyvinäkin aikoina. Nuo jutussa mainitut kustannukset ovat todennäköisesti hakemusten tekijöiden (ei ammattilaisia) kustannusarvioita eli aivan alakantissa kun ottaa kaikki kerrannaiskustannukset huomioon.

    Hölmöä tässä on se, että tuen saamiseksi öljyä ei saa jättää ilma-vesilämpöpumpun rinnalle huippupakkasten varalle. Öljyn kulutus olisi vuositasolla todella vähäistä. Nyt huippu pitää hoitaa suoralla sähköllä. Eli lisäämällä sähkön tuontia? Nykyään lähes neljännes sähköstä tuodaan pääosin Ruotsista ja Venäjältä.

    Alla on ote valtioneuvoston tuoreesta raportista "Hiilineutraalisuustavoitteen vaikutukset sähköjärjestelmään":

    ."Sähkölämmityksen joustolle ei nähdä teknisiä rajoitteita, sillä nykyaikaisissa lämpöpumpuissa on mahdollisuus ohjata käyttöä oletetun kysynnän ja sähkön hintaskenaarioiden mukaan".

    Sitä tulkiten ilmalämpöpumpputaloissa tulevaisuudessa joko palellaan tai maksetaan suorasta sähköstä hurjasti kovemmilla pakkasilla.

Jätä kommentti

*

*