Nahoilleen puristetut urakat tärväävät LVI-urakoinnin tuloksen
Hankkeiden pilkkominen ja pitkät alihankintaketjut nakertavat LVI-urakoinnin kannattavuutta. Kasvava putkiremonttien tarve työllistää kohtuullisesti urakoitsijoita, mutta kehnolla hinnalla.
Yli puolella LVI-asennuksen suhdannekyselyyn vastanneista uudisrakentaminen oli heikoissa kantimissa. Tilanteen ei odoteta juurikaan paranevan lähikuukausina, sillä kaupungistumisen ja kasvukeskusten kysynnän mahdollisesti virkistämä uudisrakentaminen näkyy viiveellä LVI-urakoinnissa.
Kolmannes LVI-urakoitsijoista pitää sen sijaan korjausrakentamisen tilannetta hyvänä: kasvava kiinteistöjen korjausvelka putkiremontteineen pitää odotuksia yllä. Heikkona tilanteen näkee 25 prosenttia, mutta syksyä kohti enää kahdeksan prosenttia uskoo tilanteen huononevan.
Alan liikevaihdosta korjausrakentaminen tuo jo puolet ja huoltotoimintakin viidenneksen. Uudisrakentamisen osuus on pudonnut 30 prosenttiin. Myös näkymät kahden ensin mainitun suhteen ovat hyvät: yli 90 prosenttia yrityksistä uskoo korjausrakentamisen ja huoltotoiminnan olevan ensi syksyyn mennessä vähintään tyydyttävällä tasolla.
Toimitusjohtaja Jari Syrjälä LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:stä nostaa kuitenkin esille LVI-urakoinnin kannattavuuskehityksen, jota hän pitää huolestuttavana: Vuonna 2012 kannattavuus oli heikko 16 prosentilla, 2013 jo 27 prosentilla ja 2014 peräti 33 prosentilla vastaajista. Tarkastelujaksolla 2006 – 2013 käyttökate, liike- ja nettotulos ovat puolittuneet.
”LVI-urakoinnin hintataso on laskenut viime syksystä jopa 41 prosentilla vastaajista. Aallonpohja lienee näkyvissä, sillä hintatason laskun jatkumista ennustaa enää vain 16 prosenttia”, Syrjälä sanoo.
Vuosina 2012 – 2014 keskimäärin 63 LVI-alan yritystä teki konkurssin. Syrjälän mukaan tilanne pahenee mikäli yleisistä sopimusehdoista poikkeavat lisäehdot ja päätoteuttajamalli aliurakkakilpailutuksineen kasvattavat siivuaan.
”Malleissa, joissa pääurakoitsija hoitaa talotekniikan alihankintana, korostuvat halpa hinta sekä juuri ja juuri riman ylittävät – tai alittavat – ratkaisut. Näissä toteutuksissa lopputulos ei ole yleensä tilaajan kannalta paras mahdollinen. Sen sijaan rakennuttaja voisi tehdä taloteknisistä töistä sopimukset suoraan alan yritysten kanssa”, Syrjälä sanoo.
Tarvikehintojen muutokset eivät paikkaa tuloksia
Kuparin ja öljyn maailmanmarkkinahinnat ovat laskeneet puoleen viime kesästä. Valitettavasti se ei näy tuotehinnoissa. Vastanneista vain 17 prosenttia ilmoitti, että raaka-aineiden hinnanlaskua on siirretty tarvikehintoihin. Kupari- ja muoviputket muodostavat merkittävän osan tarvikekustannuksista.
”Kustannukset nousevat, mutta kiinteähintaiset urakat eivät jousta. Vaarana on kierre, jossa aiempia kannattamattomia urakoita yritetään paikata matalakatteisilla projekteilla”, Syrjälä huomauttaa.
Tilanne ei äkkiä parane, sillä LVI-urakoinnin tilauskannan lasku jatkuu edelleen. Vuosi sitten täystyöllistävä tilauskanta oli 4,3 kuukautta, nyt enää 3,4 kuukautta. Syksyä kohti mennään kuitenkin positiivisissa tunnelmissa: 41 prosenttia urakoitsijoista odottaa tilauskannan kasvavan.
Syrjälä huomauttaakin, että muista rakennusaloista poiketen LVI-alan työllisyys on kohtuullinen: lomautettuna on keskimäärin 6 prosenttia alan työvoimasta. LVI-urakoitsijat arvelevat työntekijämäärän jopa kasvavan hieman syksyä kohti.
”Vastauksista on nähtävissä varovaista uskoa, tai ainakin toivoa, tulevaan. Parhaassa tapauksessa vuoden lopulla rakentaminen ja talotekniikka alkavat toipua”, Syrjälä ennustaa.
LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:n maaliskuussa 2015 toteuttamaan LVI-asennuksen suhdannekyselyyn vastasi
89 jäsenyritystä. Vastausprosentti oli 33.
