Myyrmäen kirkko modernisoitiin arkkitehtonisia arvoja kunnioittaen

Vantaan Myyrmäen kirkko, joka tunnetaan myös nimellä ”Valon kirkko”, on arkkitehti Juha Leiviskän vuonna 1984 suunnittelema suojeltu rakennus. Peruskorjauksen työvaihe toteutettiin 03/2023–08/2024. 

Korjaushankkeen tavoitteena oli säilyttää rakennuksen alkuperäinen arkkitehtoninen henki, samalla kun tekniset ja rakenteelliset ongelmat ratkaistiin nykyaikaisten vaatimusten mukaisesti. Remontin aikana kirkon sisätilat uudistettiin perusteellisesti, mukaan lukien kirkkosali, seurakuntasali, keittiö ja toimistotilat. 

Rakennuksen talotekniikka, kuten lämmitys-, ilmanvaihto- ja sähköjärjestelmät, päivitettiin vastaamaan nykyaikaisia vaatimuksia. Remontin yhteydessä kirkon julkisivu säilytettiin alkuperäisessä 1984 valmistuneessa asussaan. 

Perusparannuksen tavoitteena oli myös parantaa rakennuksen energiatehokkuutta. Tämä saavutettiin muun muassa lisäämällä lämmöneristystä ja uusimalla ikkunoita sekä ovia energiatehokkaammiksi. 

Ongelmana kosteus

  Yksi merkittävimmistä ongelmista oli rakenteissa oleva kosteus. 

– Seurakunnan arkistosta on löytynyt valokuvia, joissa näkyy useita saaveja leviteltynä kirkkosaliin keräämässä rakenteiden läpi tippunutta vettä. Lisäksi sisätiloihin oli rakennettu erilaisia rännivirityksiä, joita pitkin vesi valui, kertoo peruskorjauksen projektipäällikkö, Vantaan seurakunnan rakennuttaja-arkkitehti Juha Paukkeri.  

Vesi tunkeutui rakennukseen lähes jokaisesta suunnasta: muun muassa vesikaton liittymistä, ikkunaliittymistä ja alapohjan kautta maanpinnan vääristä kallistuksista ja puutteellisista salaojista johtuen. Hulevesi padottui kirkon pihaan, rakennusta vasten, mikä kasteli monin paikoin vesieristämättömiä piilosokkeleita ja alusrakenteita. Vettä oli kulkeutunut myös alakatoissa kulkeviin sähköputkituksiin, ja pahimmillaan vettä valui lattialle lamppujen kattorasioistakin. 

– Rakenteisiin kertynyt kosteus aiheutti pitkäaikaisia vaurioita. Piilosokkeleiden lisäksi lattian rakenteet ja kantavat puurakenteet olivat kärsineet. Lisäksi kirkon tiiliverhoiltu ulkoseinä ja sen haastava rakenne pahensivat ongelmia entisestään, Vantaan seurakunnan kiinteistöesimies Pasi Valima kertoo. 

Joissakin kohdissa käsittelemättömät puurakenteet oli asennettu suoraan julkisivumuurauksen yhteyteen, minkä seurauksena ne olivat vuosikymmenten kuluessa lahonneet paikoin täysin. 

– Vanhat puurakenteet poistettiin kokonaan, kivirakenteet käsiteltiin homeen torjumiseksi, ja uudet rakenteet toteutettiin kestävämmistä materiaaleista. Samalla varmistettiin riittävä tuuletusväli sekä asianmukainen vedenohjaus rakenteiden pitkäikäisyyden takaamiseksi. 

Kaikki tekniset järjestelmät uusittiin

Peruskorjauksessa rakennuksen kaikki tekniset järjestelmät uusittiin. Talotekniikka suunniteltiin palvelemaan käyttäjän tarpeita.  Kirkon lämmityspatterit uusittiin ja pattereiden tehoja nostettiin. Tämä mahdollistaa matalammalla lämpötilalla lämmittämisen.  Saleissa lämmityspattereiden edessä on akustiikkapaneelit.  

– Akustiikkapaneelit uusittiin ja ne tehtiin helposti avattavaksi, mikä helpottaa huoltoa. Saleissa toimivin lämmitys olisi ollut lattialämmitys, jota ei voitu asentaa suojellun lattian vuoksi, koska lattia olisi pitänyt purkaa, Valima kertoo. 

Sähköjärjestelmät rakennettiin uudelleen, ja erityistä huomiota kiinnitettiin kaapeleiden ja valaisinkiskojen huomaamattomaan sijoitteluun. Kaapeleiden reitit, kourut ja valaisimet suunniteltiin niin, että ne kunnioittavat Juha Leiviskän alkuperäistä arkkitehtonista ideaa. 

– Valaistusta kyetään ohjaamaan nyt langattomalla Casambi-tekniikalla.  Myös AV-tekniikka toteutettiin palvelemaan käyttäjän tarpeita, Valima sanoo. 

– Robottikamerat helpottavat hakemaan oikean kamerakulman, jota tarvitaan striimauksessa. GRB-valaisimia ohjataan valopöydän kautta. Näin tilaisuuksiin saadaan näyttävyyttä ja tunnelmaa. Toimistojen valaistusta ohjataan läsnäololla. Kaiken käytävien valot voidaan sammuttaa ajastetulla sammutuspulssilla sekä painikkeella, Valima jatkaa.

Ulkona ovien edustoille asennettiin sähköinen sulanapito. Esteettömyyttä parannettiin muun muassa kahdella sähköisesti aukeavalla ulko-ovella, uudella hissillä, valaistuksen parantamisella ja monipuolisilla opasteilla, pistekirjoituksesta kolmeen eri kieleen. Kuulolaiteiden käyttäjät huomioitiin palvelupisteiden ja kokoustilojen induktiosilmukoilla. 

Talotekniikka tavanomaista

Ratkaisut ovat hyvinkin tavanomaisia, mutta uusi talotekniikka rakennettiin vanhoihin ja ahtaisiin tiloihin. 

– Täällä jouduttiin tekemään paljon hyvin erityisiä kanavaratkaisuja, kertoo lvi-suunnittelijana korjausurakassa toiminut Jussi Kokko. 

Laitteet sijoitettiin vanhoihin tiloihin tietomallintamalla.  

– Urakoitsijalla on kuitenkin iso rooli siinä, että kaikki kanavat saadaan mahtumaan siten, kuten ne on suunniteltu. Myös ryhmäkeskuksia on siirretty toiseen paikkaan tilan ahtauden vuoksi.  

Talotekniikan asiantuntijana toimi NCC:n Jani Alanko.  Alangon käsialaa on muun muassa maakanavaa, joka auttoi, että kanavia ei tarvinnut viedä rakenteiden läpi. 

– Kantavien rakenteiden läpi meneminen olisi ollut kallista ja työlästä, Valima kertoo. 

Ilmanvaihdossa hyödynnetään erityyppisiä lämmöntalteenottoja riippuen, mitä tilaa ilmanvaihtokone palvelee. Ilmanvaihtoa ohjataan tarpeenmukaisesti hiilidioksidin ja lämpötilan mukaan ilmanvaihtokoneen painearvoja muuttamalla. 

– Pienimmillään työhuonekohtaisesti ilmamääräsäätimillä. Ilmamääräsäätimet (IMS) ovat kytketty väylään. Näin rakennuksen haltija tietää, miten ne toimivat reaaliaikaisesti. Tämä on myös helpottanut säätäjän työtä käyttöönottovaiheessa, Valima kertoo. 

Huonesäätimestä käyttäjä voi muuttaa asetusarvoa ja tarkastaa tilan olosuhteet. 

– Huonesäätimet monitoroivat olosuhteista käyttäjälle visuaalisesti. Raja-arvot on aseteltu suositusten mukaisesti, seuraten lämpötilaa, kosteutta ja hiilidioksidia. 

Rakennusautomaatio ohjaa

Kaikki hoituu rakennusautomaation ohjauksessa ja valvonnassa. 

– Vantaan seurakuntayhtymässä on panostettu automaation kehittämiseen ja sen hyödyntämiseen. Kirkkorakennukseen on asennettu olosuhdetta mittaavia antureita eri puolille rakenteisiin, joiden tarkoitus on ennaltaehkäistä mahdollisesti tulevia ongelmia. 

Kaikki mittaustiedot tallennetaan valvomoon, josta ne ovat helposti saatavissa analysointia varten. 

– Ajatuksena on valjastaa keinoäly tekemään analyysia ja ilmoittamaan muuttuneesta tilanteesta. Meillä on jo keinoäly käytössä raportoinnin apuna, Valima sanoo. 

Omia innovaatioita automaatiossa 

Myyrmäen kirkossa on otettu käyttöön erilaisia, omiin tarpeisiin kehitettyjä ratkaisuja ohjaukseen ja säätöön. 

– Sulanapitoa pidetään päällä tarpeenmukaisesti lämpötilan ja sadeanturin viestien perusteella. Tämä pienentää energiankulutusta ja vastusten käyttötunteja merkittävästi. 

– Rakennuksessa mitataan ulko- ja sisäilman paine-eroa vaipan yli, pitäen paine-eron asetusarvossa ohjaamalla IV-koneiden poiston painetta. Näin kyetään varmistamaan rakennuksen pitkä elinkaari ja terveet rakenteet myös tulevaisuudessa, Valima kertoo. 

Peruskorjauksen jälkeen Myyrmäen kirkko avattiin uudelleen vuonna 2024. 

– Se on nyt moderni ja teknisesti toimiva rakennus, mutta myös esteettisesti alkuperäisen arkkitehtuurin veroinen, Paukkeri päättää. 

Myyrmäen kirkon peruskorjaus saavutti jaetun kakkossijan vuoden 2024 RIL-palkinnosta. Voiton vei Katajanokan laituri ja toisella jaetulla toisella sijalla palkittiin Onkalo.