MM-jään kuntoa johdetaan tiedolla
Tampereella pelattiin toukokuussa toisen kerran peräjälkeen jääkiekon miesten MM-turnaus. Jään kuntoa moitittiin mediassa moneen otteeseen.
Olosuhdepäällikkö Manu Varhon yksi tärkeimmistä työkaluista on auto, sillä hän liikkuu työkseen jäähallilta toiselle ympäri Suomea. Varhon tehtäviin kuuluu muun muassa selvittää Suomen jäähallien korjaustarpeita ja parantaa ympäristö- ja energiatehokkuutta. Kuva: Miia Manner.
Jään väitettiin olleen pehmeää ja kiekon pomppineen oudosti.Jääkiekkoliiton olosuhdepäällikkö Manu Varho on harmissaan median sensaatiohakuisuudesta.
– Kun saman joukkueen 24 pelaajaa sanoo, että jää oli hyvä ja yksi esittää kritiikkiä, niin valitettavasti vain kritiikki nousee otsikoihin. Usein pelaajilta saatu palaute on ristiriitainen. Mielipiteet jäästä voivat vaihdella myös pelaajan koon ja taitotason mukaan.
Erikoista Varhon mielestä on se, että vuonna 2022 pelatun turnauksen aikaan ei jäästä puhuttu otsikoissa lainkaan, vaikka jääolosuhteet olivat tuolloin heikommat.
– Nokia Arena ei ollut viime vuonna täysin valmis niin tarkkoihin laatuvaatimuksiin jään laadun suhteen kuin tänä vuonna. Vuoden 2022 MM-turnauksen jälkeen Nokia Arenalle on muun muassa asennettu uusi vedenkäsittelyjärjestelmä ja sen avulla epäpuhtauksien määrää ja veden ph-arvoa on saatu pudotettua. Jos vedessä on epäpuhtauksia ja erilaisia mineraaleja, ne nousevat jään pintaan. Epäpuhtaudet vaikuttavat jään kovuuteen, liukkauteen ja pelattavuuteen sekä kiekon liukuun ja pelattavuuteen.
Jatkuvaa säätöä
Nokia Arenalla on parannettu myös ilmankuivausta ja -jäähdytystä. Turnauksen aikaan ulkoilma oli kesäisen lämmin ja yleisöä oli paljon. Hallin sisällä on koko ajan kaksi olosuhdetta, kaukalon sisäpuolinen ja -ulkopuolinen. Kaukaloon puhalletaan 10 asteista ilmaa ja katsomoon 15 asteista.
– Talotekniikka toimii Arenalla automatisoidusti, mutta säätöä tehtiin tietysti koko ajan ulkolämpötilan ja yleisömäärän mukaan. Henkilökunta oli valppaana kellon ympäri. Kun ulkona oli yli 20 astetta, niin katsomon noin 17 asteen lämpötila saattoi tuntua katsojista viileältä.
Jos vedessä on epäpuhtauksia ja erilaisia mineraaleja, ne nousevat jään pintaan.
Jään laatua tarkkaillaan jatkuvasti mittaamalla. Vedenkäsittelytekniikka ja kylmätekniikka vaikuttavat siten, että jään laatu ei heikkene päivän tai yksittäisen pelin aikana.
– Olosuhteet ovat koko ajan stabiilit. Muun muassa jään lämpötilaa, ilman lämpötilaa ja ilman suhteellista kosteutta mitattiin ennen pelejä, pelien aikana ja pelien jälkeen. Lisäksi jään kovuutta, paksuutta ja lämpötilaa mitataan. Luistelujäte otettiin talteen ja mitattiin. Luistelujätettä syntyikin huomattavasti vähemmän kuin viime vuonna, mikä oli selkeästi veden laadun, ilmankuivauksen ja ilmanjäähdytyksen parannuksen ansiota.
Jatkuvaa oppimista
Entä pomppiko kiekko siten, miten muun muassa Ruotsin jääkiekkoliitto ja muutamat pelaajat väittivät?
Varho kertoo, että aikataulu ennen MM-turnausta oli tänä vuonna erittäin haastava.
– Monitoimiareenalla tapahtuu koko ajan purkamista ja kasaamista. Normaalisti kaukalon kasaan laittamiseen varataan kolme ja puoli päivää, mutta nyt aikaa oli vain kaksi päivää. Kaukalon reunan ja jääpadon väliin jäi noin 1–2 millimetrin ilmarako, eli reunaa ei saatu tarpeeksi hyvin kiinni. Lämmin ilma pääsi siirtymään kaukaloon alareunan sisäpuolelle, vesi kondensoitui, jäätyi ja teki kaukalon potkulistaan rosoisen pinnan. Teimme mekaanista työtä jään irrottamiseksi potkulistasta eli hakkasimme jäätä pois, jopa erätauoilla.
Uusi areena on Suomen mittakaavassa uniikki kokonaisuus.
– Maailmallakaan ei olla valmiita tämän asian suhteen. Meillä on jatkuvasti uutta ja innostavaa opittavaa jään laadun parantamiseen liittyen, Varho päättää.
