Ministeri Kai Mykkänen: ”Mikä on vihreän siirtymän hyväksyttävyys suuren yleisön keskuudessa?”

Energiatehokkuuden parantaminen on pitkän tähtäimen investointi ja toimenpide, jolla on vaikutusta rakennetun ympäristön rooliin Suomen energia- ja ilmastostrategiassa. Ilmasto- ja ympäristöministeri Kai Mykkänen avasi tapahtuman puheenvuorollaan.

– Tapahtuipa maailmassa mitä tahansa, rakennusten merkitys ilmaston näkökulmasta tulee kasvamaan. Merkittävä osa hiilijalanjäljestä syntyy rakennusten elinkaaren aikaisesta käytöstä.

Mykkänen painotti, että primäärienergian kulutuksen sijaan kannattaa kiinnittää huomiota etenkin tehohuippujen tasaamiseen.

– Suurin osa päästöistä muodostuu tehohuippujen aikana. Sillä on massiivinen vaikutus Euroopan mittakaavassa.

Toinen tärkeä aihe on Mykkäsen mukaan vihreän siirtymän hyväksyttävyys.

– Keskusteluissa muiden EU:n jäsenvaltioiden ympäristö- ja energiaministereiden kanssa esiin nousee erityisesti sähkön hinnan vaihtelut. Tämä ilmiö on koko Euroopan laajuinen. Jotta hinnan vaihtelu saadaan pienenemään, tarvitaan valtavia investointeja siirtoinfraan, puhtaaseen säätövoimaan ja kulutusjoustomahdollisuuksiin. Oleellinen asia tällä hetkellä on myös se, miten pystyisimme hyödyntämään rakennuskantaa sähköakkuna siten, että se ei vaikuta asumismukavuuteen. 

Mykkänen sanoi, että kuorma voisi joustaa etenkin sähkö- ja lämpöpumppulämmitteisissä taloissa.

– Kuluttajan näkökulmasta ansaintalogiikan pitää olla sellainen, että hän hyötyy siitä, että osallistuu joustoon, eikä koe sitä pelkästään sähköyhtiön hyötymismahdollisuudeksi. 

Vihreän siirtymän viestintä ontuu

Tapahtuman ensimmäiseen paneelikeskusteluun osallistuivat toiminnanjohtaja Peter Lind, Suomen Eristeteollisuudesta, johtava asiantuntija Petri Pylsy Kiinteistöliitosta ja toimitusjohtaja Mika Vuolle Equa Simulation Finlandista. Puheenaiheeksi nousi rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä EBPD:stä viestiminen tavallisille kansalaisille. Muutos vaatii sosiaalisen hyväksynnän, joka saadaan kansalaisilta. Miten aiheesta on viestitty suomalaisille?

– Pelottelulinjalta on jo onneksi päästy eteenpäin. Vielä viime vuonna puhuttiin paljon pakkoremonteista, joita EBPD:n myötä pitää tehdä. Hyödyistä pitäisi mediankin puhua enemmän, Vuolle sanoi.

Vuolle lisäsi, että ammattislangia ei pitäisi viedä ison yleisön viestintään.

– Erilaisia käsitteitä on todella paljon. Viestinnän osalta vaikeus on se, että alan insinööri-ihmiset keskustelevat asioista asialähtöisesti, mutta tavallisen kansalaisen on ehkä vaikea ymmärtää, että mikä esimerkiksi energiaremontti ylipäätään on, Vuolle jatkoi.

Vuolle kertoi tapauksen tosielämästä, missä ammattilaisen käyttämä kieli ei tavoittanut yleisöä.

– Hauska ja samaanaikaan hieman surullinen tarina tosielämästä: eräässä tapahtumassa puhuttiin ammattilaisten kesken LTO:sta eli lämmön talteenotosta, ja joku yleisöstä kysyi pitkän keskustelun jälkeen, että mitä lastentarhanopettajilla on tekemästä tämän asian kanssa. 

Helsingin Yliopiston professori Eva Heiskanen pohti puheenvuorossaan vihreän siirtymän oikeudenmukaisuutta. Siirtymän oikeudenmukaisuuden näkökulmasta tärkeä kysymys on, saadaanko kaikki kansalaiset mukaan.

– Energiamurros tarvitsee laajan tuen kansalaisilta. Tavallisen kansalaiset osallistuvat investonteihin. Oleellista olisi, etteivät ihmiset joutuisi haavoittuvaan asemaan.

Heiskanen kertoo, että energiahaavoittuvuus Suomessa -aihetta tutkittiin vuonna 2022. Omakotitalo-asukkaista 27 prosenttia piti energiakustannuksia jatkuvana rasitteena. 

– Tärkeä argumentti on myös se, että vihreä siirtymä on kohdistunut aluksi pioneereihin. Tekninen ja taloudellinen tuki pitäisi kuitenkin suunnata niille, jotka tarvitsevat sitä eniten. Työkalut, kieli ja viestintä toimivat edelläkävijöille. Mutta jos haluamme viestiä laajasti suomalaisille asiasta, niin siinä ei ole vielä onnistuttu.

Suuri haaste on saada ihmistet mukaan. 

– Suuren joukon ihmisiä pitää tehdä oikeita päätöksiä, jotta rakennusten energiatehokkuus paranee.