Mesta-ajattelun avulla parempaa laatua – ”Toimintamallin muutos on edellyttänyt raakaa työtä”

Kokkolassa rakennetaan parhaillaan valtavaa koulu- ja päiväkotihanketta, joka valmistuu jaettuna urakkana mesta-ajatteluun perustuen. 

Rakennuksessa on panostettu taloteknisten konehuoneiden kokoon. Konehuoneen tilat vastaavat keskikokoisen koulun koko pinta-alaa. Kuvassa Annika Nukari, Veli-Matti Isoaho, Mika Rintala ja Pekka Häggman. Kuva: Miia Manner

Urakkamallin valinnassa tehtiin perusteellinen vertailu tavanomaisen sijaan.

– Tarkastelimme viimeisten neljän vuoden hankkeitamme ja analysoimme, mikä niissä oli toiminut hyvin ja mikä ei. Suomessa on yleisesti käytössä kokonaisurakkamalli, jossa rakennusliike hallinnoi aliurakoitsijoita, ja tilaajan vaikutusmahdollisuudet ovat rajalliset. Me halusimme enemmän hallintaa ja päätösvaltaa koko urakan ajan, joten valitsimme jaetun urakan, vaikka se lisääkin meidän työtämme, Kokkolan kaupungin rakennuspäällikkö Veli-Matti Isoaho kertoo.

Isoaho jatkaa, että prosessia voisi verrata autotehtaan tuotantoprosessiin. Kun hanke etenee linjalla oman osa-alueen kohdalle, kyseinen ryhmä tuo oman tietonsa ja panoksensa siihen. 

– Kahden viikon välein käymme läpi etenemisen, parannustoiveet ja seuraavat tavoitetasot. Näin pystymme ennakoimaan etenemisen ja viestimään siitä seuraavan vaiheen suunnittelijoille ja toteuttajille, hän kuvailee.

 Annika Nukari ja Mika Rintala tarkastelevat Last Planneria työmaakopissa. Kuva: Miia Manner

Koulu- ja päiväkotiurakkaa valvoo 12 hengen ohjaustyöryhmä, joka kokoontuu aina kuuden viikon välein valvojien tilannekatsaukseen. Rakennus myös otetaan vastaan osa kerrallaan. Vastaanottoon liittyviä rakennusosia, eli mestoja, on yhteensä noin 3 000.

– Urakassa kaikki rakennusosat suunnitellaan ja tarkastetaan etukäteen, ja työmaalla jokainen vaihe käy ensin läpi tiimin ja valvojien arvioinnin ennen työn aloittamista. 

Laatukriteereinä ovat aikataulun hallinta, vaatimuksenmukaisuus ja valvonta. Kolmiportainen laadunvarmistusprosessi ja mesta-ajattelu ovat saanut urakoitsijoilta hyvän vastaanoton, vaikka se on vaatinut joustoa. 

– Toimintamallin muutos on edellyttänyt raakaa työtä ja resursointia, osallistamista ja sitouttamista ja siilojen ja totuttujen toimintatapojen murtamista ja uusien käytäntöjen käyttöönottoa, kertoo Isoaho. 

Ylimmän kerroksen ilmanvaihtokonehuoneessa on rakennusautomaatiokaapeloinnit ja -laiteasennukset käynnissä. Kuva: Miia Manner

Prosessit haltuun 

Rakennushankkeessa on painotettu erityisesti rakentamisprosessien laadukasta hallintaa ja niiden ylläpitoa kaikkien osapuolten kesken. Yhteistyö eri osapuolten välillä on ollut ratkaiseva tekijä myös asennustöiden sujuvuuden kannalta. Työryhmät, työnjohtajat ja valvojat ovat työskennelleet tiiviisti yhdessä, ja viestintä on ollut avointa ja jatkuvaa. 

Kyseessä on suuri rakennustyömaa, jossa työskentelee samanaikaisesti jopa 100 henkilöä.

– On tärkeää, että sekä omat urakoitsijat että aliurakoitsijat ymmärtävät selkeästi, miten työvaiheet suoritetaan. Kaikista keskeisistä työvaiheista on tehty myös malliasennukset. Tämä koskee tietenkin myös talotekniikan ja muiden järjestelmien asennuksia.

Projektin onnistuminen kiteytyy rakentamisen prosessointiin. 

– Kaikki projektiin osallistuvat tahot sitoutetaan sovitun tuloksen mittaamiseen rakennusosan valmistuttua. Toteutustapa on ennakoiva, se vähentää urakointialojen törmäyksiä. 
Myös valvontaan on panostettu tässä hankkeessa siten, että Kokkolan kaupungilla on omina työntekijöinään moniammatillinen projekti-insinööriryhmä vastaamassa kokonaisuuden laadullisesta toteutuksesta yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Keskeisessä roolissa lvi-valvojana on projekti-insinööri Annika Nukari.

Talotekniikka ja muut järjestelmät, kuten sähköasennukset, sovitaan tarkasti kaikkien osapuolten kesken. 

– Ideana on, ettei kukaan saa vain ohjeita paperilla, vaan kaikki yksityiskohdat käydään lävitse yhteisesti laadun varmistamiseksi.

Työskentely miellyttävää

Are on toiminut Kokkolan kaupungin talotekniikkakumppanina hankkeessa ja vastannut kohteen lämpö-, vesi-, viemäri-, ilmanvaihto- ja automaatiotöistä. Aren vastaava projektipäällikkö Mika Rintala kertoo, että työmaa on edennyt järjestelmällisesti.

– Työskentely on ollut miellyttävää. Kaikki työvaiheet on aikataulutettu tarkkaan, ja aikataulut ovat myös pitäneet paikkansa. Olemme pystyneet pitämään asentajien määrän tasaisena eli emme ole tarvinneet yhtenä viikkona x-määrää asentajia ja toisena y-määrää. 

Työnjohto vastaa oikeiden resurssien kohdistamisesta oikeisiin tehtäviin oikeaan aikaan. Last planner -suunnittelutaulun avulla jokainen työvaihe on aikataulutettu mestoittain. Taulu on sijoitettu työmaakoppiin. 

Työryhmät koostuvat moniosaajista, mikä tarkoittaa, että tiimin jäsenet ymmärtävät eri alojen vaatimukset. Esimerkiksi kun rakennetaan tiiliseinä, tiimin on ymmärrettävä läpivientien ja muiden rakenteellisten seikkojen vaikutukset.

– Moniammatilliset työryhmät kokoontuvat paikan päällä tarkastelemaan töitä ja tekemään tarvittavat päätökset yhdessä. Yhteistyömalli on osoittautunut tehokkaaksi ja se on tuottanut hyvää laatua, Isoaho sanoo. 

Uudella monitoimitalolla on tärkeä rooli kaupungissa. ”Kokkolan kaupunki haluaa panostaa koulutukseen, päivähoitoon, urheiluun ja kulttuuriin”, Isoaho sanoo. Kuva: Miia Manner

Rakennuksessa on panostettu taloteknisten konehuoneiden kokoon. Konehuoneen tilat vastaavat keskikokoisen koulun koko pinta-alaa. Urakoinnin ja asentamisen osalta ratkaisut ovat olleet hyvinkin perinteisiä. 

– Rakennuttajatkin ovat vihdoin ymmärtäneet, miten tärkeä rooli esimerkiksi ilmanvaihdolla on. Ylimmässä kerroksessa sijaitsevassa konehuoneeseen on tietoisesti jätetty tilaa, ettei mikään ratkaisu jää ainakaan tilanpuutteesta kiinni. Asennustyöt sujuvat ja tila on myös helppo pitää siistinä tulevaisuudessa. Lisäksi laitteiden huoltaminen on helpompaa, Isoaho sanoo. 

– Ennen työvaiheen aloittamista kaikki tarvittavat yksityiskohdat sovitaan etukäteen. Tämä ei tapahdu vain vastaavan työnjohtajien kesken, vaan koko työryhmä käy paikan päällä valvojien kanssa sopimassa työvaiheista perustuen piirustuksiin ja suunnitelmiin, Isoaho jatkaa. 

Mesta-ajattelu apuna

Lisäksi mesta-ajattelu on ollut urakoinnin näkökulmasta tekijä, joka on noussut vahvuudeksi. 

– Rakennusurakoinnin puolella ei välttämättä aina nähdä talotekniikkaa niin tärkeänä. Talotekniikan osalta mesta-ajattelun vaikutus on iso, sillä työt tehdään loppuvaiheessa. Tässä kohteessa mesta-ajattelu on toiminut hyvin eli talotekniikan porukalla on myös ollut tilaa ja aikaa tehdä omat työt rauhassa, sanoo Aren Kokkolan toimipistepäällikkö Pekka Häggman.

Aikataulut eivät tule annettuna, vaan ne syntyvät vuorovaikutuksessa.

– Kuuntelemme kaikkia osapuolia ja tässä kohteessa on paikan päällä valvojat tukena ja edistämässä asioita, sanoo Isoaho.

Rintala mainitsee, että tarkka aikataulutus on tullut mukaan vahvemmin etenkin isommilla rakennusliikkeillä.

– Lujatalon puolesta aikataulua seuraa yksi henkilö päätyökseen. Se helpottaa asennustöiden suunnittelua ja poikkeustilanteisiin pystytään reagoimaan ennakoivasti, Häggman sanoo. 

Vihreät arvot ovat ohjanneet projektia. Isoaho mainitsee, että silloin kun puhutaan rakentamisen kestävästä kehityksestä, korostuu talotekniikan merkitys entisestään. 

– Ajattelun pitää lähteä tilaajasta, ja tilaajan pitää tuoda se jo selonottoneuvotteluun. Se ei saa jäädä puheen asteelle, vaan kaikki ajattelu myös jalkautetaan, lisää Häggman.

Hankkeessa keskityttiin vahvasti myös energiatehokkuuteen. Suunnittelijoille annettiin tarkat energiatehokkuustavoitteet, ja koko rakennushanke suunniteltiin ja toteutettiin näiden tavoitteiden mukaisesti. 

– Hankkeessa on sitouduttu EU-taksonomia-asetuksen mukaisiin kestävän rakentamisen tavoitteisiin sekä erinomaiseen energiatehokkuuteen, mistä esimerkkinä on uusiutuvaan ja päästöttömään lämmitykseen perustuva hybridimalli, sanoo Isoaho.

Last Planner -suunnittelutaulun avulla varmistetaan, että kaikki on suunniteltu etukäteen ja vältetään tilanne, jossa työt kasaantuvat loppuvaiheessa. Kuvassa Mika Rintala. Kuva: Miia Manner

Kohteessa on käytetty innovatiivisia ratkaisuja, kuten kallioenergian hyödyntämistä ja aurinkosähköpaneeleja. Rakennukseen on asennettu 33 energiakaivoa ja lisäksi hankkeessa on hyödynnetty kaukolämpöä, joka on tuotettu kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

Kaikki rakennusmateriaalit on valittu kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Rakennuksen vaipan tiiveys sekä U- ja G-arvot on mitoitettu tarkasti, mikä takaa erinomaisen energiatehokkuuden ja sisäilman laadun. Hankkeen rahoitukseen osallistunut Kuntarahoitus on myös sitoutunut kestävän kehityksen periaatteisiin, ja rahoituksen takaisinmaksuaika on 20 vuotta.

– Tämä projekti on esimerkki siitä, kuinka suurten rakennushankkeiden toteuttaminen voidaan tehdä vastuullisesti ja energiatehokkaasti, ottaen huomioon sekä nykyiset että tulevat tarpeet, Isoaho päättää.

20.11.2024 klo 13.45 Korjattu tekstiin Pekka Häggmanin koko nimi ja titteli

 

Lue lisää

Katso kaikki