Maltammeko olla hyviä omistajia?
Helmikuussa tapahtui kaksi merkittävää julkistusta. Ensin valmistuivat FInZEBin keskeiset johtopäätökset. Sitten julkaistiin rakennetun omaisuuden tilaa kartoittava ROTI 2015 -raportti. Ensimmäinen kertoo, millaisia kiinteistöjä meidän pitäisi rakentaa, jälkimmäinen kertoo mihin kuntoon ne päätyvät, jollei omaisuudesta huolehdita.
Lähes nollaenergiarakentamisen asettamia tavoitteita osa pitää liian tiukkoina, moni olisi valmis kiristämään vaatimuksia enemmänkin. Suomi on muiden Euroopan valtioiden tavoin sitoutunut hyvin tiukkoihin päästörajoihin tulevaisuudessa, eritoten rakennusten ja asumisen tuottamien päästöjen osalta. Totta on, että ehdotetut raja-arvot jäävät edelleen kauas nollatasosta.
Hankkeen vastustajat näkevät jo ehdotetunkin päästötason riskaabelina. Tunnetaanko rakenteiden fysikaalinen käyttäytyminen riittävän hyvin, vai pitäisikö aihepiiriä tutkia enemmän? Talotekniikkaa pidetään mörkönä, vaikkei vaatimuksissa edelleenkään edellytetä avaruustekniikan tuntemusta.
Energiateollisuutta kammoksuttavat uusiutuvalle energialle esitetyt taserajat, joissa ei näy tilaa perinteiselle energiateollisuudelle. Luovuudelle on jätettävä tilaa, ja taserajojen pitää olla terveellä järjellä piirretyt.
Kun muualla uusi tekniikka ja sähköisten järjestelmien mukanaan tuomat mahdollisuudet otetaan yleensä riemulla vastaan, rakentamisessa halutaan pysyä tuhdisti 1970-luvun tekniikoissa – pienellä lisäeristeellä höystettynä. Välillä tuntuukin siltä, että talotekniikan pitää jotenkin osoittaa olemassaolonsa oikeutus, vaikka se on ollut jo vuosisadan ajan Suomessakin viihtyisän, turvallisen ja mukavan asumisen perusedellytys. Määräysten kiristyessä siitä on yhtäkkiä tullut joillekin uhka.
Mikäli asiat etenevät toivottuun suuntaan ja pyrimme oppimaan erheistämme, emmekä keskity toistemme syyttelyyn, hyötyvät siitä pitkällä aikajänteellä kaikki osapuolet: niin rakentajat, omistajat kuin käyttäjätkin. Jos vilpittömästi pyrimme hyvään tulokseen ja niukoista resursseista huolimatta puristamme osaamisestamme parhaan esiin, on tulevien vuosien ROTI-raportti piristävämpää luettavaa kuin tuorein versionsa. Se kertoo koruttomasti, mihin suuntaan olemme ajautumassa, ellemme herää ajoissa vallitsevaan todellisuuteen.
