LVI-tekniikan professori Risto Kosonen: ”Megatrendit vaikuttavat kaikkiin aloihin, mutta talotekniikka-alaan ne vaikuttavat erityisen paljon”

Risto Kosonen on työskennellyt LVI-tekniikan professorina Aalto-yliopistossa seitsemän vuotta. Työssään hän haluaa satsata asioihin, joilla on vaikuttavuutta: esimerkiksi terveyteen, viihtyvyyteen ja energiamurrokseen liittyvään tutkimukseen.

Tämä juttu on julkaistu alun perin Talotekniikka-lehdessä 1/2022.

Haastatteluajankohtana joulukuussa 2021 Risto Kosonen oli tutkijana kahdessa sisäilmastoa koskevassa ajankohtaisessa tutkimuksessa. Toinen tutkimuksista koski ylilämpenemistä ja siihen liittyvää iäkkäiden ihmisten sairastumisriskiä, toinen ilmavälitteisten tautien leviämistä.

Talotekniikka-alan energiapuolen tutkimuksessa näkyy Kososen mukaan tällä hetkellä ennen kaikkea energiamurros. Myös digitalisaatiota tutkitaan alalla paljon, erityisesti mittausdatan hyödyntämistä.

– Datan käyttämisen kannalta tutkimuksessa ollaan pitkällä. Mittausdataa voidaan hyödyntää esimerkiksi olosuhteiden varmentamiseen, järjestelmien toimintaan sekä energiajoustavuuteen, Kosonen sanoo.

Kehittämishankkeita yhteisiin haasteisiin

Sitra listaa verkkosivuillaan viime vuoden megatrendit: ekologisella jälleenrakennuksella on kiire, väestö ikääntyy ja monimuotoistuu, verkostomainen valta voimistuu, teknologia sulautuu kaikkeen, talousjärjestelmä etsii suuntaansa. Kosonen näkee talotekniikka-alan megatrendien keskiössä.

– Megatrendit vaikuttavat kaikkiin aloihin, mutta talotekniikka-alaan ne vaikuttavat erityisen paljon, hän sanoo.

Kososen arvion mukaan osa megatrendien toimenpiteisiin ja rakenteiden muuttumisiin liittyvistä muutoksista tapahtuu ehkä jopa kuviteltua nopeammin. Esimerkiksi energiatuotannon muutosten vaikutus rakennuksiin.

Talotekniikka-alan kannattaisikin hänen mielestään panostaa enemmän tutkimukseen ja kehittämiseen. Yhteisiä haasteita voisi ratkoa kehittämishankkeilla. Niihin tarjoavat mahdollisuuksia esimerkiksi megatrendeihin liittyvät vähähiilisyys, kestävä kehitys ja digitalisaatio.

– Kehittämisinto voisi olla alalla suurempi, aika harva talotekniikkayritys on aidosti tutkimuspainotteinen. Tutkimusta voitaisiin tehdä enemmän yrityksissä sekä yritysten ja tutkimuslaitosten yhteistyönä. Business Finland pystyy rahoittamaankin yrityksiä aika hyvin, Kosonen pohtii.

Kehittämistä ja innovointia

Kososen oma työura on liittynyt nimenomaan kehittämiseen ja innovointiin. Hän teki asuinrakennusten lämmitysten säätöä käsittelevän diplomityönsä VTT:llä ja aloitti siellä myös uransa. VTT:ltä Kosonen siirtyi Granlundille ja sitten 17 vuodeksi Haltonille. Haltonilla hän vastasi toimistokohteiden kehittämisestä.

– Urakointipuolella en ole ollut, mutta melkein kaikki muu on talotekniikka-alalla tullut nähtyä. Halton oli hyvä koulu myös kansainvälistymiseen ja liike-elämään. Opin siellä, miten tutkimus kaupallistetaan, ja näin koko ketjun toiminnan, Kosonen kertoo.

Nykyään Kosonen työskentelee osa-aikaisena ja vierailevana professorina myös neljässä Kiinan yliopistossa. Aiemmin hän vietti Kiinassa vuosittain useamman kuukauden ohjaamassa tutkimustoimintaa ja pitämässä vierailuluentoja. Koronapandemian aikana hän on luennoinut Kiinaan etänä.

Kiinalaisen ja suomalaisen yliopistokulttuurin suurimman eron Kosonen näkee hierarkiassa: Kiinassa johtaja sanoo, mitä tehdään.

– Kiinalaisilla opiskelijoilla on suomalaisia enemmän ulkoa opettelemisen mentaliteettia. Suomessa opetus keskittyy omaan pohdintaan, mitä kiinalaiset eivät ole vieneet vielä niin pitkälle. Mutta auta armias, kun he vievät ja ovat sitä kautta vielä tehokkaampia. Sitten ovat länsimaat ongelmissa, Kosonen naurahtaa.

Missä suomalaiset jatko-opiskelijat?

Kosonen valmistui diplomi-insinööriksi Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta vuonna 1985. Hän teki TKK:lla lisensiaattityönsä toimistorakennusten säätötekniikasta ja väitteli vuonna 2006 ammattikeittiöiden ilmanvaihdosta.

Nykyään Kososen työtehtäviin Aallossa kuuluu tutkimuksen ja julkaisujen lisäksi tietysti opettaminen. Hän luennoi sekä ohjaa diplomitöitä ja väitöskirjoja. Aalto-yliopiston konetekniikan laitokselle otetaan vuosittain 25 diplomi-insinöörikoulutettavaa.

Laitoksen jatko-opiskelijoihin Kosonen toivoisi lisää suomalaisia. Tällä hetkellä hän ohjaa kahdeksaa päätoimista jatko-opiskelijaa, jotka ovat kaikki ulkomaalaisia: esimerkiksi Kiinasta, Iranista ja Venäjältä.

– Suomalaisille jatko-opiskelijoille olisi tarvetta. Esimerkiksi AMK-yliopettajien pitäisi olla vähintään lisensiaatteja tai tohtoreita, eikä sellaisia kovin paljon alalla ole. Kun AMK-yliopettajia jää eläkkeelle, meillä ei ole henkilöitä heidän tilalleen opettamaan suomeksi.

Sivutoimisissa jatko-opiskelijoissa konetekniikan laitokselta löytyy suomalaisiakin – Kososen mukaan tietyt firmat kannustavat aktiivisemmin opiskeluun. Myös opiskelijoiden sukupuolijakauma näyttää tasapainoisemmalta kuin ennen.

– Meillä on diplomi-insinööripuolella naisia 20 prosenttia. Kansainvälisissä jatko-opiskelijoissa naisia on jo miehiä enemmän.

Työvoimapulan taklausta

Ulkomaalaisten jatko-opiskelijoidensa Kosonen toivoisi jäävän useammin Suomeen töihin. Vetoapua työllistymiseen antaa esimerkiksi PoDoCo-ohjelma, joka pyrkii parantamaan tohtoreiden työmahdollisuuksia suomalaisissa yrityksissä. 

– PoDoCo maksaa palkasta suurimman osan kahden ensimmäisen vuoden ajalta. Olen ohjannut sitä kautta iranilaisen ja intialaisen opiskelijan Suomessa työelämään. Rahoitus on tietysti kilpailtu, 15–20 prosenttia hakijoista saa sen, Kosonen kertoo.

Kysyntä ja tarjonta eivät Kososen mukaan jatko-opiskelijoiden työllistymisessä Suomeen kohtaa – talotekniikka-alan työvoimapulasta huolimatta. Tilannetta voisi parantaa niin, että opiskelijalle asetettaisiin heti opintojen alussa horisontti työelämään.

– Uuden opiskelijan voisi ikään kuin rengastaa valmiiksi tiettyyn firmaan. Kertoa, että kun opettelet suomen alkeet, työpaikka voisi löytyä. Yritykset eivät mahdollisesti tiedosta tätä mahdollisuutta. Enkä ehkä ole itsekään osannut riittävästi tarjota sitä heille.

Kososen käsityksen mukaan moni vastavalmistunut ulkomaalainen jatko-opiskelija jäisi mielellään Suomeen töihin.

– Suomen valtio laittaa näiden ihmisten kouluttamiseen paljon rahaa. Kun päästämme heidät pois, meille jää heistä tänne vain muutamat julkaisut. Hyödyttääkö se yhteiskuntaa tarpeeksi?

———-

Työn vastapainona:

• Harrastaa juoksulenkkejä ja puuhastelua omakotitalossaan.
• Kuuntelee 1960–1980-lukujen rock-musiikkia: Eric Claptonia, Santanaa ja Dire Straitsia.
• Iltaisin lukee historia- ja bisneskirjoja sekä elämäkertoja. Englanninkieliset alkuperäiskielellä.
• Seuraa Englannin liigan jalkapalloa, mihin saa usein seuraa aikuisista pojistaan.