Lappeenrannan kaupunki valmistelee länsialueen julkisten rakennusten uudistamista

Uudistustarve on tullut esille varsinkin päiväkotien ja koulujen tiloissa, mutta myös muut Lappeenrannan kaupungin ylläpitämät tilat eli nuorisotilat, liikuntapaikat ja kirjasto on otettu mukaan uudistuskartoitukseen.

Lappeenrannan kaupunki varautuu uudistamaan ja peruskorjaamaan lähivuosina kaupungin länsialueen julkisia rakennuksia. Tarkoituksena on tutkia muun muassa tilojen yhteiskäyttömahdollisuuksia. Osana kokonaisuutta tarkastellaan myös Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin neuvolatilojen sijaintia.

Ennen investointipäätöksiä tutkitaan uudisrakennusten tarve ja rakennuspaikat sekä mitkä vanhat rakennukset kannattaa peruskorjata.

Tarkasteltava alue alkaa Kuusimäestä ja Kourulasta ja ulottuu Lavolan ja Sammonlahden kautta Rutolaan ja Lapatonniemeen. Osa alueella sijaitsevista kaupungin toimitiloista on rakennettu 1970-luvun lopulla, osa 1980-luvulla. Monet rakennukset ovat peruskorjauksen tarpeessa. Kaupungin investointiohjelmassa on varauduttu uudistamaan alueen kouluja ja päiväkoteja.

Kaupunginjohtaja Kimmo Jarvan mukaan tarkoituksena on, että Lappeenrannan kaupunginvaltuusto tekee linjauspäätöksen länsialueen palveluverkon uudistamisesta joulukuussa 2015. Linjauspäätöksen perusteella valmistellaan kaavamuutokset sekä käynnistetään rakentamishankkeiden suunnittelu, joka sovitetaan kaupungin investointien puiteohjelman määrärahakehyksiin.

Jarva ennakoi, että rakentaminen ja peruskorjaukset jatkuvat 2020-luvulle saakka.

”Rakentamishankkeet on tarkoitus toteuttaa niin, että poistuvien kiinteistöjen tilalle rakennettavat uudet tai peruskorjattavat toimitilat ovat käytettävissä ennen kuin nyt käytössä olevissa tiloissa terveysriskit ovat merkittäviä tai sietämättömiä. Rakentaminen ja peruskorjaaminen tehdään vaiheittain. Tavoitteena on, että ensimmäiset uudet päiväkoti- ja koulutilat ovat valmiina elokuussa 2019”, Kimmo Jarva kertoo.

Hän korostaa, että nyt etsitään taloudellisia ratkaisuja, joilla turvataan laadukkaat palvelut tarkoituksenmukaisissa, terveellisissä ja turvallisissa tiloissa. Palveluverkkosuunnitelmissa tutkitaan tilojen yhteiskäyttömahdollisuuksia: esimerkiksi kirjaston ja nuorisotilojen sijoittamista koulun yhteyteen. Esille on myös noussut, olisiko neuvolan luonteva sijoituspaikka jonkun päiväkodin yhteydessä.

Ratkaisuihin vaikuttavat muun muassa alueen kasvava asukasmäärä, uudistuvan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tarpeet sekä alueella asuvien lasten, nuorten ja aikuisten vapaa-ajan harrastusmahdollisuudet. Kestävän kehityksen periaatteet ja energiatehokkuus otetaan suunnittelussa huomioon.

Sammonlahden alueella alle kouluikäisten määrän on arvioitu kasvavan vuoteen 2030 mennessä noin 200 lapsella ja peruskouluikäisten lasten määrän noin 400 lapsella.

Useita vaihtoehtoja päiväkoti- ja kouluverkolle

Kasvatus- ja opetustoimenjohtaja Tuija Willbergin mukaan päiväkoti- ja kouluverkon uudistamiseksi on selvitetty erilaisia vaihtoehtoja.

Yksi vaihtoehdoista on kaupunginvaltuuston joulukuussa 2013 tekemän kouluverkon kokonaistarkastelupäätöksen mukaisesti vaihtoehto, jossa Sammonlahden koulun tuntumaan rakennetaan uusi päiväkoti ja koulu korvaamaan Skinnarilan ja Kuusimäen koulut sekä Skinnarilan päiväkodin.

Myös nykyisten päiväkoti- ja koulurakennusten peruskorjausta tai uudisrakentamista entisille paikoilleen on tutkittu. Näiden vaihtoehtojen lisäksi on tutkittu myös mahdollisuutta, että Sammonlahden alueella olisi kaksi vuosiluokkien 1–9 koulua, toinen Sammonlahden koulun yhteydessä, toinen Lappeen koulussa.

Lisäksi on selvitetty vaihtoehtoa, jonka mukaan alueella säilyisi kolme tai neljä alakoulua.

”Esiopetus on kaikissa vaihtoehdoissa tarkoitus sijoittaa koulujen yhteyteen. Myös Skinnarilan päiväkoti on tarkoitus rakentaa koulun yhteyteen. Kaikissa selvitetyissä vaihtoehdoissa Uus-Lavolan ja Sammonlahden nykyiset päiväkodit säilyvät ja Kourulaan rakennetaan uusi nykyistä suurempi päiväkoti vastaamaan länsialueen kasvavaan päivähoidon kysyntään. Liesharjun päiväkodin toiminta sen sijaan yhdistetään muihin päiväkoteihin”, Willberg selvittää.

Korkea-ahon koulun tulevaisuuteen ei esitetyissä vaihtoehdoissa oteta kantaa. Kaupunginvaltuuston joulukuussa 2013 tekemässä vuoteen 2028 ulottuvassa investointiohjelmassa ei ole varattu määrärahoja Korkea-ahon koulun peruskorjaukseen. Sammonlahden koulujen mitoituksessa on otettu huomioon myös Korkea-ahon oppilaiden tulevaisuudessa tarvitsemat koulupaikat.

Tuija Willberg pitää alakoulujen keskittämistä Sammonlahden koulun yhteyteen perusopetuksen laatu- ja taloudellisuustavoitteiden näkökulmasta toimivana vaihtoehtona, koska malli mahdollistaisi myös koululaisten iltapäivätoiminnan sekä monipuolisen kerhotarjonnan.

Länsialueen liikuntapaikat säilyvät nykyisillä keskeisillä paikoillaan, mutta jos Sammonlahteen rakennetaan uusi lisäkoulu välituntipihoineen, on peruskorjauksen tarpeessa oleva Sammonlahden jalkapallokenttä käännettävä toiseen suuntaan.