Lämpöpumppujen läpimurto

Daavid vastaan Goljat. Siltä tuntui Jussi Hirvosesta, kun hän 2000-luvun alussa joutui yrityksensä kanssa markkinaoikeuteen öljyalaa vastaan. Hirvonen oli nähnyt lämpöpumppualan kehityksen Ruotsissa ja oli varma, että sama käynnistyy Suomessa.

– Ruotsalaiset vaihtoivat kymmenessä vuodessa pois 300 000 öljykattilaansa. Samalla sinne tuli lämpöpumpputeollisuus, jonka brändejä nyt tuomme Suomeen, Suomen lämpöpumppuyhdistys Sulpun toiminnanjohtajana työskentelevä Hirvonen kertoo.

Ruotsissa lämpöpumppubisnes lähti Hirvosen mukaan liikkeelle päätöksestä luopua öljylämmityksestä: polttoöljyn veroluokka poistettiin. Juuri veroluokan takia öljy oli tuolloin Suomessa Ruotsiin verrattuna halvempaa.

Markkinaoikeuteen Hirvonen joutui käynnistämänsä mainoskampanjan puolesta. Mainoksessa hän kehotti kantamaan vanhan öljykattilan pois ja laittamaan tilalle IVT-lämpöpumpun – jolloin 9 000 markan öljylasku muuttuisi 3 000 markan sähkölaskuksi. Kehotusta seurasi kymmenen kohdan toimenpideohjelma ja summaus: tee samalla elämäsi isoin ympäristöteko.

– Öljyala hermostui siitä ja veti yritykseni markkinaoikeuteen. Ajattelin, että nyt on paha. Miten selviäisin edes oikeudenkäyntikuluista. Yritin sopia, mutta he eivät suostuneet sopuun. Roikuin öljyalan kanssa vuoden löysässä hirressä.

Markkinaoikeudessa Hirvosen seurana olivat asianajaja sekä todistajina professorit Suomesta ja Ruotsista. Oikeus teki päätöksensä, ja Hirvonen tuomittiin 50 000 euron uhkasakkoon. Vaatimuksena oli, että mainonnassa käytettävien energian hintojen yhteydessä on kerrottava, miltä päivämäärältä ne ovat. ”Ympäristöteko”-sanaa ei myöskään saanut käyttää, ellei kertonut, ettei voi olla varma lämpöpumpun käyttämän sähkön ympäristövaikutuksista.

Miljoonan lämpöpumpun rajapyykki rikottiin Suomessa vuonna 2019.

Nyt parinkymmenen vuoden takaiset tapahtumat jo naurattavat Hirvosta. Varsinkin se, mitä tapahtui viisi vuotta uhkasakon asettamisen jälkeen: kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen myönsi Sulpulle palkinnon. Palkinnon nimi oli, uskokaa tai älkää: Ympäristöteko.

– Kiitospuheessa en malttanut olla mainitsematta, että sain viisi vuotta sitten tästä tuomion, Hirvonen nauraa.

Kylmästä lämmintä

Alun perin Hirvonen kiinnostui lämpöpumpuista ruotsalaisen kaverinsa kautta 1990-luvulla. Kaverukset toivat Ruotsista ilmalämpöpumpun Hirvosen taloon, ja kaveri asensi sen.

– Pumppu toimi kuin unelma. Sähköä alkoi säästyä 30 prosenttia. Siihen aikaan ilmalämpöpumput olivat jäähdytyslaitteita. Joku oli saattanut tuoda sellaisia maahan, mutta lämmitykseen niitä ei Suomessa käytetty. Pumppu oli luultavasti Suomen ensimmäinen, Hirvonen kertoo.

Hirvonen mallinsi pumppua Excelillä. Hän otti sähkön ja pumpun kulutuslukemia päivittäin ylös sekä piirsi käyriä siitä, miten paljon pumppu säästää vuodessa ja päivässä – ja minkälaisena päivänä. Excel-malli kehittyi, ja kolmen vuoden päästä Hirvonen tiesi pumpustaan kaiken.

Elettiin vuotta 1995, eikä kukaan vielä myynyt pumppuja Suomessa. Hirvonen on koulutukseltaan ydinvoimatekniikan diplomi-insinööri – oli ollut rakentamassa ydinvoimaa ja toiminut sähkömarkkinointitehtävissä. Taustalla oli kytenyt kuitenkin haave yrittäjyydestä. Lämpöpumppuihin tutustuminen osui sopivasti ”neljänkympin elämänkriisiin”, ja silloin Hirvonen tiesi: tällä hän tekisi vielä jotain isompaa.

Hän perusti yrityksen, alkoi tuoda ruotsalaisen kaverinsa kanssa pumppuja Ruotsista ja asentaa niitä paikoilleen.

– Nurkissa puuhastelemalla niitä meni kuitenkin liian vähän. Menin puhumaan Keskolle ja sanoin, että nyt teillä on ennennäkemätön mahdollisuus tehdä rahaa. Tässä teillä on konsultti, joka rakentaa tämän lämpöpumpun Keskon tuotteeksi.

Hirvonen esitteli ilmalämpöpumppuja K-raudassa noin sata päivää vuodessa – kertoi, miten laite toimii. Monet ihmiset eivät kuitenkaan ymmärtäneet, miten kylmästä voi tehdä lämmintä. Lämpöpumppujen maahantuontia ja esittelyä pidettiin jopa järjettömänä.

– Silloin piti sanoa, että niinhän se on jääkaapissakin: tehdään kylmää sisälle, ja perä lämpiää. Kun ihmiset kysyivät lämpöpumpun toiminnasta pakkasessa, kerroin, että pakastin toimii samalla tavalla. Pakastimen sisällä on miinus 20 astetta, kuten ulkonakin voi olla miinus 20 astetta. Ja perä lämpiää. Tätä joutui jauhamaan ja jauhamaan.

Epäilijöistä huolimatta Hirvonen luotti Excel-mallinnuksiinsa ja siihen, miten hyvin pumput Ruotsissa toimivat.

– Ajattelin, että te ette vielä ymmärrä. Minä ymmärrän, mutta te ette vielä ymmärrä.

Visio miljoonasta lämpöpumpusta

Vähitellen pumppukauppa alkoi käydä.

– Löytyi erikoisuudentavoittelijoita, pioneereja ja edelläkävijöitä. He halusivat olla fiksumpia tai erilaisia. Tai sitten heillä oli niin paljon rahaa, että he kokeilivat asioita. He ostivat tuotteita, Hirvonen muistelee.

Vuonna 1998 Hirvonen oli työskennellyt Keskolla kolme vuotta, ja pumppuja myytiin jo tuhannen kappaleen vuositahtia. Myös maalämpöpumput otettiin repertuaariin, ja nekin alkoivat liikkua. Suomeen lämpöpumput tulivat tuolloin Ruotsista IVT:ltä, joka oli siihen aikaan maailman suurin maalämpöpumppuvalmistaja. Osapuolet päätyivät muuttamaan maahantuontia: IVT sanoi irti Keskon maahantuontisopimukset ja siirsi ne Hirvosen konsulttiyhtiölle. Brändi kasvoi sekä Suomessa että Ruotsissa, ja vuonna 2005 Bosch-konserni osti IVT:n päätehtaan. Hirvonen siirtyi viideksi vuodeksi Boschille maajohtajaksi. 

Talotekniikkasuunnittelijoilta Hirvonen kaipaisi enemmän kokonaisuuden ymmärtämistä.

Vuonna 2012 Hirvonen aloitti Sulpun toiminnanjohtajana. Hän oli ollut perustamassa yhdistystä vuonna 1999 – Keskon imussa alalle oli tullut muitakin firmoja, joita saatiin yhdistykseen mukaan.

– Minulla oli vahva visio: lämpöpumppuja pitää olla Suomessa miljoona kappaletta vuonna 2020. Ajattelin, että toteutan visiota paremmin, jos teen työtä alan eteen.

Miljoonan lämpöpumpun rajapyykki rikottiin Suomessa vuonna 2019.

Valtava bisnesmahdollisuus

Vuonna 2000 Hirvonen oli mukana perustamassa myös Euroopan lämpöpumppuyhdistys EHPAa ja on toiminut siitä asti yhdistyksen hallituksessa. Jo EHPAn perustamisen aikaan lämpöpumppumarkkina oli Pohjoismaissa muuta Eurooppaa kehittyneempi. Asukaslukuihin tai rakennuksiin suhteutettuna Pohjoismaat ovat edelleen Hirvosen mukaan melkein kymmenen vuotta Keski-Euroopan markkinaa edellä.

– Pohjoismaat etenivät lämpöpumppumarkkinoille muita aikaisemmin, ja olosuhteet ovat olleet monia muita maita paremmat. Meillä on ollut halpaa ja kohtuullisen puhdasta sähköä tarjolla ja hyvät porausolosuhteet. Eikä meillä ole kaasuverkkoa, jonka kanssa kilpailla. Olemme myös tottuneet korkeaan tekniseen laatuun ja investoimaan talotekniikkaan. Talot ovat hyvässä kunnossa, Hirvonen sanoo.

Suomessa uudismarkkina saatiin Hirvosen mukaan lämpöpumppujen kannalta hyvään kuntoon ensin: uusista taloista yli 50 prosenttia on ollut lämpöpumpuilla jo pitkään. Saneerauskauppa alkoi käydä vähitellen, öljykattiloiden tilalle ja sähkölämmityksiin.

Suomessa koulutusta pitäisi osata suunnata jo tänne vihreän siirtymän suuntaan.

– Sitten siirryttiin isompiin pumppuihin, joita alkoi mennä kerrostaloihin. Nykyään lämpöpumpuille alkavat mennä palvelurakennukset, ostoskeskukset, Ikea-tyyppiset rakennukset, päiväkodit ja koulut, koska niissä tarvitsemme myös jäähdytyksen. Ja nyt vähän kerrassaan myös kaukolämmön tuotanto menee lämpöpumppuihin päin. Lämpöpumppu liikkuu hyvin joka sektorilla.

EHPAssa Hirvonen näkee, miten muu Eurooppa seuraa nyt lämpöpumppualalla Pohjoismaita.

– Viime vuonna tapahtui herääminen siihen, että Eurooppaan pitää saada 50–60 miljoonaa lämpöpumppua seuraavan seitsemän vuoden aikana. Ja IEA:n (International Energy Agency) mukaan maailmaan pitää saada 1,8 miljardia lämpöpumppua vuoteen 2050 mennessä. Tarvitaan tekijöitä ja viestinviejiä. Tämä on valtava bisnesmahdollisuus.

Hirvonen muistuttaa, että lämpöpumpuilla on nyt hyvä kannattavuus. Niitä on helppo myydä.

– Energian hinnannousu ruokkii kannattavuutta. Ulkoa tai maasta otetut kilowattitunnit ovat sen hintaisia, mitä ne korvaavat. Mitä kalliimpaa energiaa, sitä vahvemmilla lämpöpumppu on. Eikä energian hinta luultavasti tule laskemaan. Jos ei muuta, niin sitä verotetaan sitten kuntoon.

Kasvava kysyntä – pulaa melkein kaikesta

Varsinkin Euroopassa lämpöpumppumarkkinan kasvu on nyt kauttaaltaan suurta. Koronapandemia sulki kuitenkin Kiinassa tehtaita, ja myös logistiikkaan on liittynyt ongelmia. Hirvosen mukaan alalla on ollut pulaa vähän kaikesta: tuotteista, yrittäjistä, suunnittelijoista, projektinhoitajista, asentajista, myyjistä.

Erityisesti Suomessa on Hirvosen mukaan näkynyt myös porauksen pitkät jonot. Kasvu ei maalämpöpumppujen kappalemäärissä ole ollut merkittävän suurta, mutta isoja projekteja on tullut paljon.

– Porataan isoja kenttiä, joissa on kymmeniä tai jopa satoja reikiä. Se on kasvattanut porausvolyymin tarvetta, Hirvonen sanoo.

Hän uskoo kuitenkin, että muutamassa vuodessa tarjontaa tulee kovaa kysyntää vastaavasti.

– Markkinamekanismit toimivat. Suomessa lämpöpumppualalla oli viime vuonna 50 prosentin kasvu, mutta eivät koulutuslaitokset saaneet porukkaa sitä tekemään. Notkeilla firmoilla on omia koulutuksia, joilla ne kasvattavat resursseja.

Talotekniikkasuunnittelijoilta Hirvonen kaipaisi enemmän kokonaisuuden ymmärtämistä. Aika muuttuu ja tuo mukanaan erillisiä lämpöpumppuratkaisuja sekä yhdistelmäratkaisuja kaukolämmön kanssa – ja ne usein liittyvät energiatalouteen ja -tekniikkaan. Suunnittelijan pitäisi Hirvosen mukaan olla entistä enemmän mukana myös kannattavuuspelissä, laskemassa asiakkaalle kannattavat optimaaliset ratkaisut.

– Sehän ei monellakaan suunnittelijalla ole hirveän vahvaa aluetta. He ovat tottuneet tekemään tiettyjä standardiratkaisuja. Nyt tullaankin sanomaan, että jätetään sinne kaukolämpö ja laitetaan kaveriksi ehkä maa- ja poistoilmalämpöpumppu, tee tähän asiakkaalle edullisin ratkaisu. Tarvitaan kouluttautumista, kannattavuuslaskentaa ja energiatalouden ymmärrystä.

Osaajia koko ketjuun

Hirvosen mukaan ala kaipaa osaajia koko ketjuun: yliopistoprofessuureja, energiatekniikan suunnittelijoita, järjestelmäsuunnittelun osaavia insinöörejä, työn- ja projektinjohtoa, asentajia, huoltajia.

– Suomessa koulutusta pitäisi osata suunnata jo tänne vihreän siirtymän suuntaan. Lämpöpumput ovat myös pieniä projekteja, joita yrittäjät tekevät paikallisesti. Tarvitaan yrittäjiä, jotka pystyvät kommunikoimaan, myymään, suunnittelemaan, valitsemaan tuotteet sekä asennuttamaan ja huoltamaan ne, hän sanoo.

Koulutusjärjestelmä kannattaisi Hirvosen mielestä tuoda mahdollisimman lähelle teollisuutta ja tehdä yhteistyötä: esimerkiksi kevennettyä oppisopimustyyppistä koulutusta.

– Erityyppisissä tuotteissa ongelmat ovat erilaisia. Jos ilmalämpöpumpun asentaa paikallinen sähkö- tai kylmäurakointiliike, sen pitää vain oppia myymään ja asentamaan pumppu. Mutta jos menemme kerrostaloon, pitää osata energiajärjestelmä ja pumpun suunnittelu siihen. On osattava tarjota ja valita oikean tyyppinen pumppu. Ei voi siis sanoa, että tarvitaan lisää lämpöpumppuasentajia. Se on hölmö väite. Lämpöpumppuasentajat ovat yksi osa tätä show’ta, mutta itse asiassa aika pienessä roolissa.

Työn vastapainona, Jussi Hirvonen

• Sauvakävelee joka toinen päivä ennen aamupalaa. ”Kun vetää polkua pitkin tunnin ja 20 minuuttia aamulla, maailmankuva on sen jälkeen ihan erilainen kuin lähtiessä.” Tykkää myös hiihtää, retkiluistella ja uida mökillä avannossa.
• Mökkeilee Iitissä. Mökki lämpiää talvisaikaankin 16 vuotta vanhoilla ilmalämpöpumpuilla. ”Siellä on varmaankin Suomen ensimmäinen etäkäyttöinen ilmalämpöpumppu”. Pumpun voi pyytää lämmittämään tekstiviestillä.
• Laitesukeltaa kerran vuodessa Punaisella merellä.

Tarkennettu ingressiin lämpöpumppu ilmalämpöpumpuksi pe 16.2.2024.

____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________