Kuluttajan rooli kasvaa energiamarkkinoilla
Nykyinen markkina ei vastaa tulevaisuuden tarpeisiin, sanoo asiantuntija.
Tulevaisuuden energiajärjestelmä perustuu uusiutuviin energialähteisiin, on päästötön ja hiilineutraali. Se edellyttää myös kuluttajien vahvaa osallistumista energiamarkkinoihin, toteaa Aalto-yliopiston professori Matti Lehtonen.
”Kuluttajien ja pientuotannon aktiivinen rooli suomalaisessa energiajärjestelmässä tarjoaa laajemman valinnanvapauden energian hankinnassa. Se antaa paitsi mahdollisuuden osallistua energian tuottamiseen sekä energiantuotantoon, myös varmuutta esimerkiksi poikkeustilanteissa”, toteaa Lähienergialiiton järjestöjohtaja Tapio Tuomi.
Lehtonen vahvistaa arvion pientuotannon kasvusta, etenkin aurinkovoiman muodossa. Päästöttömyyden tavoite lisää edelleen myös tuulivoimaa. Lehtosen tutkimusryhmä tutkii kuluttajien roolia joustavassa energiajärjestelmässä Uusi Energia -tutkimushankkeessa.
Tuuli- ja aurinkovoima edellyttävät energiajärjestelmältä joustavuutta, koska ne tuottavat energiaa epätasaisesti. Varastoinnin teknologian kehittyessä energiakuormaa voidaan siirtää ajallisesti vastaamaan kulutushuippuihin.
Kuluttajat tuottavat jatkossa itse osan energiasta ja osallistuvat energiajärjestelmän ylläpitämiseen vähentämällä korvausta vastaan hetkellisesti omaa kulutustaan sekä myymällä pientuotannosta ylijäävää energiaa.
”Nykyinen markkina ei vastaa tulevaisuuden tarpeisiin. Jousto tulee saada mukaan markkinoille, se on kaikkien osapuolten etu. Kuluttajien aktiivinen rooli energiamarkkinan osapuolena vaatii kehittämistä ja hintamekanismin muutosta niin, että joustolle saadaan järkevä korvaus. Kuluttajien pääsy sähkön tarjoajaksi pitäisi tehdä helpommaksi. Jousto saadaan käyttöön, kun meillä on riittävän paljon kuluttajia, jotka haluavat osallistua energiamarkkinaan”, Lehtonen sanoo.
Sähkön halpa hinta heikentää investointihalukkuutta
”Lähivuosien sähkön markkinanäkemykset ovat hyvin yhdensuuntaisia. Päästöoikeuden ja sähkön hinta pysyvät alhaalla, mikä ei kannusta investoimaan uusiutuvaan energiaan eikä uuteen energiateknologiaan. Toisaalta matala sähkön hinta hyödyttää teollisuutta ja kuluttajia”, hallitusneuvos Anja Liukko työ- ja elinkeinoministeriöstä toteaa.
Ilmastosopimus ja EU:n tavoitteet määrittävät hallituksen energia- ja ilmastostrategian perusteella tehtäviä poliittisia päätöksiä. Uusiutuvan energian osuus tulee nostaa 2020-luvulla yli 50 prosenttiin, ja omavaraisuus yli 55 prosenttiin. Tavoitteena on myös luopua kivihiilen käytöstä energiantuotannossa ja puolittaa tuontiöljyn käyttö. Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteena on täysi päästöttömyys 2050.
”Tavoitteena on mahdollisimman markkinaehtoinen kehitys, mutta politiikkatoimiakin tarvitaan, jotta EU:n ja kansalliset hallitusohjelman tavoitteet saavutetaan. Nyt selvitetään, toimivatko markkinat riittävän nopealla aikataululla niin, että järjestelmämme muuttuu päästöttömäksi”, Liukko toteaa.
Neo-Carbon Energy -ohjelmasta vastaava Pasi Vainikka VTT:stä muistuttaa tilannekuvan energia-alalla muuttuvan nyt nopeasti.
”Energiajärjestelmässä aikajänteet ovat olleet hitaat, mutta nyt uusiutuvien nopean teknologiakehityksen ja kustannusten laskun myötä muutoksen nopeutta on yhä vaikeampi arvioida”, Vainikka sanoo.
Hänen mukaansa tulevaisuuden uusiutuvan energian järjestelmässä on huomattavan paljon enemmän toiminnallisia yksiköitä kuin energiajärjestelmässä on nyt.
”Tämä energian internet mahdollistaa aivan uudenlaista markkinadynamiikkaa nykyiseen verrattuna. Se mahdollistaa energiajärjestelmän siirtymisen kohti markkinataloutta, joka itsestään purkaa valtaa ja monopoleja”, Vainikka arvioi.
Paljon puhutaan sähköstä ja sen hinnasta, mutta asiantuntijoiden mukaan ilmastonmuutostalkoot ratkaistaan lämmityksessä ja liikennesektorilla.
”Lasketaanko Suomessa liikaa biodieselin varaan, kun maailmalla pohditaan dieselajoneuvojen kieltämistä ja markkinoille tulee useita lähes 500 kilometrin säteellä toimivia täyssähköautoja”, Vainikka kysyy.
