Kaukojäähdytys jatkoi rivakkaa kasvuaan viime vuonna
Kaukojäähdytyksen myynti nousi viime vuonna uuteen ennätykseen. Asiakkaat ostivat 191.000 MWh jäähdytysenergiaa toimisto- ja liiketilojen sekä asuntojen viilentämiseen.
Jäähdytysenergian myynti kasvoi 13 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Viidessä vuodessa myynti on 2,5-kertaistunut ja asiakkaiden lukumäärä kaksinkertaistunut.
Yhä useampi koti viilennetään kaukojäähdytyksellä. Myös erikoiskohteet, kuten tietokonesalit, voidaan ekotehokkaasti viilentää kaukojäähdytyksellä. Kaukojäähdytyksessä hyödynnetään merkittävässä määrin uusiutuvaa energiaa. Jäähdytysenergian tuotanto perustuu lämpöpumppuihin ja vapaajäähdytykseen.
Suomen suurimmat lämpöpumput on valjastettu kaukojäähdytyksen tuotantoon. Helsingin, Turun ja Espoon lämpöpumput käyttävät jäähdytyksen energianlähteenä jätevedenpuhdistamolta mereen johdettavan puhdistetun jäteveden sisältämää lämpöenergiaa. Viiden vuoden aikana tapahtunut jäähdytysenergian tarpeen kasvu on pääosin katettu lämpöpumppujen lisääntyneellä tuotannolla.
Suuriin kaukojäähdytysjärjestelmiin liittyy olennaisena osana kylmävarasto, johon yön aikana varastoidaan energiaa. Tämä varastoitu energia voidaan toimittaa asiakkaille iltapäivän huipputarpeen aikana. Kaukolämpöyritys hoitaa siis asiakkaan puolesta tehon käytön tasaamisen. Näin voidaan välttää investointeja tuotantokapasiteettiin, jonka käyttöaika jäisi hyvin lyhyeksi.
Suomessa on kaikkiaan kahdeksan kaukojäähdytystä myyvää energiayhtiötä. Ensimmäisenä niistä aloitti Helsingin Energia (Helen) vuonna 1998, kaksi vuotta myöhemmin seurasivat Turku Energia ja Lahti Energia ja viimeisinä aloittivat vuonna 2012 Fortum, Pori Energia ja Tampereen Kaukolämpö. Pienemmistä yhtiöistä esimerkkinä ovat toimineet Lempäälän Lämpö ja Vierumäen Urheiluopiston alue.
