Linkedinistä tuttu maalämpö-Sanna – ”Yksittäisen ihmisen elämän suurin ympäristöteko”

– Tästä meidän kalusto mahtuu hyvin.

Geo Geo oy:n asiakkuuspäällikkö Sanna Olshin on parhaillaan tarkastelemassa asunto-osakeyhtiön sisäänkulun leveyttä, kun tapaamme Helsingin Laajasalossa talvisena tiistaipäivänä. 

– Maalämmön poravaunu mahtuu siitä, mistä henkilöautokin mahtuu. Kompurat ynnä muut tuodaan kuorma-autolla.  Jos porttikongi on ahdas, niin porakalusto voidaan mahdollisesti nostaa talon yli, ja tarvittaessa vuokraamme pätkän katua. Joskus louhimme porttikongin alta asfalttiakin, mutta nämä ovat pääasiassa kantakaupungin vanhojen talojen haasteita. Lähiöissä on usein suuret tontit, joihin maalämpö on helppo toteuttaa.

Nyt olemme itähelsinkiläisessä lähiössä. Olshin on aloittamassa maalämmön kartoituskäyntiä taloyhtiössä, jonka lämmitysmuotona on tällä hetkellä kaukolämpö. Taloyhtiö on rakennettu vuonna 1991, asuntoja on 65. 

– Selvitin etukäteen, että kaukolämmön kulutus on tässä yhtiössä 725 megawattia vuodessa.  Maalämpöhankkeessa on tiettyjä kiinteitä kuluja, jotka ovat samat pienille ja suurille taloyhtiöille. 

Hintalappu 300 000 euron paikkeilla

Ennen kohteeseen saapumista Olshin on arvioinut, kuinka monta lämpöpumppua ja millaisia muita laitteita kohteeseen tarvitaan.

– Tämän urakan hintalappu pyörii noin 300 000 euron paikkeilla ja se maksaisi itsensä takaisin vajaassa kahdeksassa vuodessa, ilman vastikekorotuksia. 

Suuntaamme kohti kerrostalon ensimmäistä rappua. Ensimmäiseksi pitäisi löytää lämmönjakohuone. 

– Osa minun työtäni on auttaa hallitusta ja isännöitsijää laskelmien osalta. Lainaa tämä taloyhtiö voisi maksaa takaisin nopeamminkin, laskea vastiketta tai kerryttää rahaa johonkin toiseen remonttiin.

Astumme sisään ensimmäiseen rappuun. Ensimmäisen oven takana on asukkaiden varastoja eli ”kanahäkkejä”, seuraavan oven takana pyörävarasto. Olshin kertoo ovien taakse kurkatessaan, että Suomen markkinalla isojen kiinteistöjen maalämpöä toteuttavia toimijoita on tällä hetkellä kuusi. 

– Tarjouksia taloyhtiöt pyytävät tietysti muiltakin kuin meiltä. Jos hanke etenee, niin osakkaat kutsutaan infoon. Erityisesti eurot kiinnostavat. Lisäksi infossa vastataan kaikkiin vasta-argumentteihin; mitä jos maapallolta loppuu lämpö, mitä jos pumppu menee rikki, ja kuuluuko juuri minun asuntooni jotain ääniä. Yhtiökokouksessa valitaan sitten urakoitsija. 

Olshin lisää, että yhtiökokouksessa projektit eivät yleensä enää kaadu.

– Mutta ennen kuin ollaan yhtiökokouksessa, niin vastustajia kyllä löytyy. 

Äänihaittoja pelätään

Etenemme rapussa seuraavalle ovelle, jonka takaa löytyy pyöräkellari. Olshin kertoo, että vastustus johtuu yleensä siitä, että pelätään ongelmia, esimerkiksi äänihaittoja. Lisäksi ihmiset ovat huolissaan siitä, että vastike nousee. 

– Tässä kartoitusvaiheessa työ on mukavaa, haastavammat vaiheet tulevat sitten myöhemmin. Minun tehtäväni on auttaa asiakasta niin pitkälle, että sopimus syntyy. Toki olen apuna myöhemminkin, esimerkiksi isännöitsijöille, mutta työmaavaiheesta vastaa projektipäällikkö. 

Seuraavan oven takana on pyykinkuivaustila, mutta ei lämmönjakohuonetta. 

– Jos esimerkiksi tämä tila otettaisiin maalämpöhankkeessa käyttöön, tai osa siitä, niin yhtiöjärjestystä täytyisi mahdollisesti muuttaa, koska tilan käyttötarkoitus muuttuu. Ja joskus näin tehdäänkin, myös kylmäkellareista saadaan usein maalämmön laitteille lisätilaa.

Olshin on ensimmäiseltä koulutukseltaan yritystalouden maisteri. Hän on työskennellyt tovin myös yrittäjänä.

– Tein työurani alkupuolella investointilaskelmia. Toimin pääasiassa kasvuyrittäjien parissa: ehdin tekemään noin 4 000 yrittäjälle liiketoimintasuunnitelman ja investointilaskelmat. Siirryin myöhemmin kiinteistöjen investointien pariin ja sitä kautta päädyin luontevasti maalämpöalalle. 

Suuri ympäristöteko

Olshin sanoo, että maalämpöhanke on yksittäisen ihmisen elämän suurin ympäristöteko.

– Meidän hankkeiden keskikoko on puoli miljoonaa euroa. Isoimmat, mitä olen itse ollut laskemassa, ovat olleet kahden miljoonan euron luokkaa. 

Olshin haluaa nähdä talon katolle. Kävelemme rappuja pitkin ylimpään kerrokseen. Olshin kiipeää kattoluukun kautta kurkistamaan katolle. 

– Katolta katson ilmanvaihdon poistopuhaltimet, otan samalla kuvat tietokilvistä, joista selviää ilmamäärät, mitä sieltä poistuu. Lisäksi arvioin katolta myös lämmön talteenoton keruuputkiston reitit tarjouksen laskemista varten. 

Olshin sanoo, että maalämpöalan haasteena on se, että tiettyä mitoituskriteeristöä ei ole. Maalämpöpumpun toiminta perustuu siihen, että kallio ja maaperä varastoivat lämpöä, joka on peräisin pääasiassa auringosta. Jos maalämpökaivoista otetaan talven aikana enemmän lämpöenergiaa kuin kesällä pystytään palauttamaan, kallio voi kylmetä ajan myötä. 

– Jos maalämpöjärjestelmä alimitoitetaan, niin kaikki voi silti näyttää hyvältä pitkäänkin ennen kuin ongelmia ilmenee, yleensä noin 8–10 vuoden päästä. 

Kaivojen kylmeneminen on ongelma

Siirrymme seuraavaan rappuun. Lämmönjakohuonetta ei löydy sieltäkään, ainoastaan pyöräkellari, siivouskaappi ja pyykinkuivaushuone. Matka jatkuu seuraavaan taloon, josta löytyy pesutupa ja askarteluhuone. Olshin jatkaa, että hän on törmännyt kohteisiin, joissa kallio on kylmennyt jo neljän käyttövuoden jälkeen. 

Taloyhtiöt ovat valitettavasti usein halvan hinnan perässä menijöitä. 

–  Urakkahintaa voidaan nipistää myös porauksesta, koska se on hankkeen kallein osuus. Kunnollinen etävalvottava automaatio ja varakaivojen paikat pitäisi olla jokaisessa maalämpökohteessa. Ylläpito, optimointi ja huolto ovat ehdottoman tärkeitä asioita maalämmössä.

Löydämme viimeisestä rapusta lämmönjakohuoneen ja sähköpääkeskuksen. Olshin kurkkaa sähköpääkeskukseen, sillä nousujohto- ja pääkaaviosta tarvitaan kuvat. 

– Ihmiset eivät useinkaan tiedä, paljonko heidän lämmityslaskunsa on, saati sitten sitä, että ilmanvaihto puhaltaa 30 prosenttia lämmöstä taivaalle. Ja tästä ei ole ikinä kuultukaan, että katon kautta voi poistua ilmaa 1 500 litraa sekunnissa taivaalle. Se ymmärrys vielä uupuu, että taloyhtiön suurimmat kustannukset syntyvät täällä, lämmönjakohuoneessa, ei lumen kolaamisesta.

Olshin sanoo, että taloyhtiön lämmityskuluissa voi syntyä säästöä noin 60–70 prosenttia maalämpöön siirryttäessä. 

– Tämä työ on juuri sen vuoksi todella kivaa, että voin herätellä ihmisiä aiheeseen.

Olshin ryhtyy ottamaan mittoja lämmönjakohuoneesta ja viereisestä pyykinkuivaustilasta. Hetkeä myöhemmin kaksi tuntia kestänyt kierros on päättynyt. Toimittajan mukana olo on venyttänyt käytetyn ajan kaksinkertaiseksi. 

– Yleensä käytä tämän tyyppiseen kartoitukseen noin tunnin, Olshin päättää. 

TYÖN ALLA: ”Parhaillaan minulla on maalämmön laskennassa kolmisenkymmentä isoa kiinteistöä, joista suurin osa on kerrostaloyhtiöitä. Lisäksi on toimitiloja, isojen kiinteistösijoittajien kohteita ja muutamia uudiskohteita. Nyt on vuoden vilkkain sesonki, ja hallituksen kokouksia on 2–3 viikossa, joista osa iltaisin.”

VAPAA-AJALLA: ”Teen muun muassa sisältöä Linkedin-tililleni. Kun avasin tyhjän profiilin joulun alla 2023, minulla ei ollut yhtään kaveria Linkkari-verkostossani. Nyt vuoden kuluttua seuraajia onyli 10 000, näyttökertoja on käsittämättömät neljä miljoonaa. Linkedinin algoritmeista en edelleenkään tiedä juuri mitään.”

PARASTA TYÖSSÄ: ”Pidän työstäni muun muassa siksi, että tässä tehdään konkreettista vihreää siirtymää. Kaikki on isoa, eikä mitään viherhymistelyä. On isot hankkeet, isot säästöt, isot ympäristöteot, isossa mittakaavassa vaikuttavia asioita.”