”Julkisin varoin tuettu innovaatiohanke lopahtaa pilottien päättymiseen”
– Innovaatioiden syntymistä on pitkään koetettu kehittää luomalla erilaisia klustereita ja rakentamalla tiedepuistoja. Parempiakin tuloksia olisi voitu saada. Liian usein tiedepuisto rakennetaan kuuntelematta sen loppukäyttäjiä, sanoo Hubconcepts Inc:n toimitusjohtaja Jukka Viitanen.
– Tiedepuistot on rakennettu usein yliopistojen kampusalueille. Sieltä on saanut maata halvalla. Tämä ei enää riitä, vaan kehitys on johtamassa kaupunkimaisiin innovaatiokeskuksiin: tarvitaan kriittinen massa, jossa keskustelut voidaan käydä tapaamisissa kävelymatkan – tai mahdollisesti polkupyörä- tai lyhyen automatkan – etäisyydellä, Viitanen jatkaa.
– Kunnallisen päätöksenteon ja kaavoituksen pohjalta rakennettava tiedepuisto on tiettyyn rajaan saakka järkevä ja rationaalinen ratkaisu. Jotain saadaan kyllä aikaan, mutta kun naapurikunta rakentaa omansa muutaman vuoden kuluttua, vuokralaiset alkavat hakeutua muualle ja käyttöaste laskea.
Osaamisklustereissa on Viitasen mukaan keskitytty vähemmän infrastruktuuriin ja enemmän innovaatioihin. Toiminta perustuu erilaisiin ohjelmiin ja julkiseen rahoitukseen, eikä toiminta pyöri ilman jatkuvaa julkista tukea. Kun pilotit päätyvät, innovaatiotoiminnotkin päättyvät.
– Syy tällaisen keskittymän vaikeaan toimintaan on yleensä se, että sitä johdetaan harvoin kokonaisena systeeminä. Kun alaosaa johdetaan julkisen puolen intressien ja ohjauksen ja yläosaa yksityisen sektorin mukaan ja väliin viritellään mielenkiintoisia public-private -partnership -malleja, niin aikamoinen johtamishaastehan siitä muodostuu, Viitanen toteaa.
– On siirryttävä kokonaisvaltaisempaan alueelliseen innovaatiotoiminnan kehittämiseen. Käyttäjien roolin on vahvistuttava uusien kohteiden suunnittelussa ja toteuttamisessa. Käyttäjät voivat olla kuluttajia, yliopistojen toimijoita, ympäristöjen tilaajia – kaupungin johtoa ja aluesuunnittelijoita. Tarvitaan avoimia innovaatiomalleja sekä yhteisiä, ratkaisukeskeisiä kehitysympäristöjä.
