Jotain rotia
Jos Suomeen saadaan rakennetun ympäristön ministeri, hänelle on juuri valmistunut käsikirja. Uudessa ROTI-raportissa pureudutaan rakennetun omaisuuden tilaan, digitaalisuuteen ja niukkuuden aikoihin.
ROTI-raporteissa jalkaudutaan pontevasti konkretian tasolle. Siinä kannetaan huolta rakennetun omaisuuden tilasta käytännön ehdotuksin ja vaatimuksin.
Raportinlaadinnan aivokeskuksessa Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry:ssä työskentelee ROTI-projektin johtaja Teemu Vehmaskoski. Hänelle rakennetun ympäristön tila on sydämen asia.
”Voin väittää olevani joka päivä ihan innoissani näistä hommista. Kuinka älyttömän keskeisessä roolissa rakennettu ympäristö onkaan meidän kaikkien elämässä, ja kuinka monitahoinen ja -mutkainen asia se on. Siihen liittyy äärettömän paljon mahdollisuuksia”, Vehmaskoski tuumaa.
Rakennus- ja kiinteistöalan yhdessä laatima ROTI-raportti julkaistaan joka toinen vuosi. Prosessiin osallistutaan Vehmaskosken mukaan aina innolla. Vaikka rakennetussa ympäristössä ei parissa vuodessa kovin mullistavia muutoksia ehdikään tapahtua, maailma rakennusten ympärillä muuttuu vinhaa vauhtia.
Sitä paitsi rakennetusta ympäristöstä puhuttaessa pienikin muutos merkitsee aina paljon. Harvalla alalla voidaan saada yhtä merkittäviä ja volyymiltaan suuria asioita aikaan yhtä pienillä muutoksilla.
”Olen täysin vakuuttunut, että ROTIsta on hyötyä jo ihan sen takia, että alan ihmiset kohtaavat ja kirkastavat yhdessä näkemyksiään. Olemme esimerkiksi nostaneet esiin ajatusta rakennetun ympäristön ministeriöstä. ROTI olisi tälle ministerille hyvä käsikirja.”
Niukkuuden ROTI
Järjestyksessään viides ROTI julkaistiin helmikuussa. Formaatissa ei ole tapahtunut juuri muutoksia. Näkökulmia raportissa ovat edelleen rakennukset, liikenneverkot, yhdyskuntatekniset järjestelmät sekä koulutus ja kehitys.
ROTI 2015 -raportissa esitetään 75 perusteltua toimenpide-ehdotusta ja sama määrä yhden lauseen mittaisia vaatimuksia valtiolle, kunnille ja alalle itselleen.
”Tätä ROTIa leimaa taloudellinen ahdinko, jossa koko maailma tuntuu olevan. Voisi sanoa tämän olevan niukkuusROTI, jossa ei nosteta käsiä pystyyn, eikä huudeta lisää rahaa. Nyt keskitytään siihen, miten saataisiin yhteen hiileen puhaltamalla tehoja irti tekemisistämme.”
Uutena näkökulmana mukaan uusimpaan ROTIin tulivat digitaaliset ratkaisut. Ja koska nykyaikaa ei voi kuvitella ilman digitaalisuutta, teema nousee ylös joka puolella raporttia.
Yksi kärkiväite on, että digitaalisen kehityksen ansiosta hallinnosta voidaan tehdä esteetöntä. Yhden kirjauksen pitäisi riittää esimerkiksi rakennuslupaa haettaessa.
”Ajatuksena on, että tästä syntyisi myönteinen kierre. Kun tieto on jo kertaalleen syötetty järjestelmään viranomaisen validoimana, olisi relevanteilla osapuolilla mahdollisuus rikastuttaa tietoa edelleen. Näin saataisiin kumulatiivista tietoa rakennushankkeesta sen eri vaiheissa, koko sen elinkaaren ajalta.”
Mukaan pelikentille
Yksi ROTI-hankeen vaatimus valtiovallalle liittyy tietomallinnuksen käyttämiseen. Kaikissa merkittävissä julkisissa rakennus- ja korjaushankkeissa on raportin mukaan edellytettävä tietomallipohjaista toimintaa vuoden 2017 alusta alkaen.
Vehmaskoski muistuttaa, että kansainvälinen digitaalisuuteen liittyvä standardointi on kesken. ROTIssa vaaditaan, että valtiovallan ja alan toimijoiden on osallistuttava standardointityöhön, jota kansainvälisillä areenoilla tehdään. Siellä tullaan määrittelemään pelisäännöt, joilla ala tulee jatkossa pyörimään.
”Digitaalisuus on sitä, mitä Suomen pitäisi kiljuen olla viemässä maailmalle. Palvelut ja tuotteet ovat aidosti olemassa, niitä pitää vain vähän virittää. Digitaaliset ratkaisut tarjoavat rakennuksen kaikkiin vaiheisiin lukemattomia konkreettisia säästämisen mahdollisuuksia.”
Kun digitaalisia työkaluja opitaan käyttämään, tieto alkaa kulkea merkittävästi paremmin eri osapuolten välillä, mikä kasvattaa luottamusta ja vähentää riidanaiheita. Mekaanisella tasolla rakenteiden törmäykset, suunnitteluvirheet, ajattelemattomuudet ja muut ongelmat saadaan merkittäväksi pienemmiksi.
Töiden järjestely yksittäisillä työmailla helpottuu. Enää ei nojailla lapion varteen, kun työmaalogistiikka voidaan paremmin ennakoida.
Vehmaskoski sanoo, että digitalisaatiosta ja siitä seuraavasta paremmasta tiedonkulusta seuraa selvää rahallista säästöä. Kun haitoista päästään eroon, säästöt voivat olla10–20 prosentin luokkaa.
KUKA?
Teemu Vehmaskoski
Vesihuoltotekniikkaa pääaineenaan opiskellut Vehmaskoski valmistui TKK:lta vuonna 2002 ja siirtyi suoraan konsultin uralle. Aloitti RIL:ssa vuonna 2008.
Uusperheeseen kuuluvat vaimo, kaksi lasta ja koira.
Sydäntä lähellä on pyöräily sekä maantiellä että maastossa.
Huolena on talotekniikka-alan syvin osaaminen. ”Olen kipeän tietoinen siitä, että teknillisten yliopistojen talotekniikka-alan koulutus ei ole vahvoissa kantimissa, ja sille tulee tehdä jotain.”
Pakko on paras konsultti. Konsulttimenneisyydessään Vehmaskoski selvitti kuntien teknisen sektorin uudelleenjärjestelyjä. ”Tein kuuden vuoden aikana selvityksen liiketoimintojen järjestelyistä noin 250 kuntaan. Alle kymmenen kuntaa teki ehdotetut toimenpiteet. Muutamaa vuotta myöhemmin joka ikinen on tehnyt juuri sen mitä suositeltiin, muttei selvityksen ansiosta, vaan kuntaliitosten seurauksena.”
teksti ja kuva Minna Kärkkäinen
