Jättimäisiä ilmanvaihtokanavia viiden hehtaarin tehtaassa – Metsä Woodin kertopuutehdas tarvitsee kokonsa mukaiset järjestelmät

Metsä Groupiin kuuluva Metsä Wood rakennuttaa Äänekosken Suolahteen 300 miljoonaa euroa maksavan kertopuutehtaan. Talotekniikka-lehti pääsi tutustumaan 50 0000-neliöiseen tehdaskolossiin talotekniikka-asennuksia toteuttavan Bravida Finlandin vieraana.

Bravidan Jyväskylän lvi-yksikönjohtaja Tuomo Huuskosen ja ilmanvaihtoasentaja Tatu Kotkan isännöimällä tehdaskierroksella suu vääntyi väkisinkin soikioksi. Sen verran mykistävä on katon rajaan asennettavien ilmanvaihtoputkien kokoluokka. 

– Tehtaan ilmanvaihtoratkaisut ovat teknisesti varsin perinteisiä. Poikkeuksellisen järjestelmästä tekee kuitenkin sen valtava mittakaava. Valtaosa kanavista on sisäläpimitaltaan 1250-millimetrisiä, mutta suurimpien kokoojaputkien läpimitta on peräti 1600 millimetriä, Huuskonen sanoo.

Puolen vuoden asennusprojekti

Bravida Finland toimii Metsä Woodin rakennushankkeessa SRV Rakennuksen aliurakoitsijana. Yrityksen vastuulla ovat ilmanvaihdon ohella toimistotilojen lämmitys-, jäähdytys- ja vesijohtotyöt, sähkötilojen jäähdytysratkaisut sekä koko tehdasrakennuksen rakennusautomaatioasennukset ja sähköjen yleiskaapelointi. Asennustöiden parissa työskentelee työvaiheista riippuen noin 20 Bravidan asentajaa.

–Teemme asennustyöt Sweco Finland oy:n laatimien suunnitelmien pohjalta. Aloitimme työt viime toukokuussa, ja asennusten osalta valmista pitäisi olla vuoden lopulla. Järjestelmien viimeistely ja säädöt tehdään ensi talven ja kevään aikana, Huuskonen kertoo.

Bravidalla on käytössään väliaikainen toimistotila tehdaskiinteistön reunalla pystytetyssä konttikylässä. Huuskonen on työskennellyt urakan alkamisesta lähtien konttitoimistosta käsin. Sähkö-, lämpö-, vesi- ja automaatiopuolen vastuuhenkilöt vierailevat Äänekoskella satunnaisemmin, omien urakkaosuuksiensa tarpeiden mukaisesti.

Kanavat valmistetaan lähellä

Ilmanvaihtoasennukset muodostavat Bravidan usean miljoonan euron arvoisesta urakkakokonaisuudesta leijonanosan. Esimerkiksi Lindabin Jyväskylässä valmistamia ilmanvaihtokanavia tulee rakennukseen reilusti yli kaksi kilometriä. 

Tehdasrakennukseen tulee useita erillisiä ilmanvaihtojärjestelmiä, sillä toimistotilat sekä tuotanto- ja varastotilat muodostavat omat ilmanvaihtokokonaisuutensa. Niiden lisäksi rakennuksen kuorimo- ja hautomotiloihin asennetaan eriytetyt ilmanvaihtojärjestelmät. 

– Kuivureiden kanavien osalta käytetään suuren ilmankosteuden ja korkeiden lämpötilojen vuoksi laippaliitoksilla kiinnitettäviä ja lämpöeristettyjä RST-kanavia. Läpimitaltaan 1000 millimetrin kanavissa on lämpölaajenemisen mahdollistavat lämpöpalkeet, Huuskonen sanoo.

Poistopuhaltimet tehostavat lämmön poistumista

Toimisto-, yleiskäyttö- ja sosiaalitilojen ilmanvaihto on toteutettu viidellä tulo-poisto-ilmanvaihtokoneella, joita ohjataan rakennusautomaation avulla. Eri tiloja palvelevat erilaiset ilmanvaihtokoneet, joiden LTO-vaihtoehtoja hyödynnytetään tilan käyttötarpeen mukaan. Lisäksi rakennusautomaation kautta ilmanvaihtoa voidaan ohjata erilaisten antureiden tekemien mittausten pohjalta. Esimerkiksi toimistotiloissa on hiilidioksidiantureita, joiden perusteella tilojen ilmanvaihtoa voidaan säätää tilakohtaisesti. 

Bravidan suurin työsarka on kuitenkin tehdashallin puolella. Sinne sijoittuu valtaosa ilmanvaihtokanavista. Hallin yleisilmanvaihtoa on tarkoitus ohjata rakennuksen ulkopuolelle asennettavalla, lämmöntalteenotolla varustetulla, erittäin suurikokoisella skrubber-ilmanvaihtolaitteistolla, joka toteutetaan tilaajan erillishankintana.

Ilmanvaihtokoneeseen liitettävien kanavien lisäksi tehdastilojen ulkoseiniin asennetaan 30–40 ulkosäleiköllä, sulkupellillä ja suodatinkotelolla varustettua korvausilmayksikköä. Valtaosa niistä sijoitetaan varastotiloihin. Valmistusprosessissa syntyvän suuren lämpökuorman poistamiseen käytetään ilmanvaihtojärjestelmän vesikatolle sijoitettuja poistopuhaltimia. Niitä on asennettu tehdashallin kattoon yli 40 kappaletta.

Mastopuomitrukki avuksi kanavien nostoon

Suurten putkistojen asentaminen katonrajassa on haastavaa. Bravida onkin käyttänyt runsaasti aikaa tehokkaiden ja turvallisten työtapojen suunnitteluun. 

– Emme ole Jyväskylän yksikössä aiemmin käyttäneet näin suuria pyöreitä Ilmanvaihtokanavia. Suurimmat niistä ovat halkaisijaltaan 1 600-millimetrisiä. Töiden alkaessa meidän piti pohtia tovi, miten asennukset tehdään. Oli esimerkiksi erittäin vaikeaa löytää sopivaa työkonetta, jolla suuret kanavat saadaan nostettua riittävän korkealle, Huuskonen päivittelee.

Aluksi asennustöissä kokeiltiin kurottajaa. Sen käyttö oli kuitenkin kankeaa, sillä kurottaja ei pystynyt nostamaan kanavaa pystysuoraan ylöspäin. Tuumailun jälkeen suurten kanavien nostamista varten hankittiin mastopuomitrukkeja. Asentajien kuljetus yläilmoihin onnistuu puolestaan suurilla saksinostureilla. Nyt Bravidalla on tehdashallissa käytössä kaksi mastopuomitrukkia ja noin 20 saksinosturia.

Kanavien kannakointi haastavaa

Päänvaivaa tuottivat aluksi myös Ilmanvaihtokanavien kiinnitykset, sillä tuotantotilan ja varaston katossa kulkee yhteensä neljä nosturirataa.

– Nosturiratojen kohdalla emme voineet kiinnittää kanavia kattoon, joten niille kohdin on rakennettu yhteiskannakointijärjestelmä. Ne sijoitettiin nosturiratojen alapuolelle, Huuskonen sanoo.

”Emme ole Jyväskylän yksikössä aiemmin käyttäneet näin suuria pyöreitä Ilmanvaihtokanavia. Suurimmat niistä ovat halkaisijaltaan 1 600-millimetrisiä.”

Haastavista työolosuhteista huolimatta asennustehtävien työturvallisuus on saatu hiottua erinomaiselle tasolle; työmaalla on tehty töitä kohta jo 600 työpäivän ajan ilman tapaturmia.

– Tässä kohteessa on todella panostettu työturvallisuuteen, mikä näkyy kaikessa tekemisessä. Työturvallisuuden varmistaminen on aina ensisijaisen tärkeää ja sen merkitys korostuu entisestään tässä kohteessa, koska esimerkiksi tuotantotiloihin asennetaan poikkeuksellisen suuria ja painavia ilmastointikanavia, Kotka sanoo.

Tilat lämpiävät hukkalämmöllä

Metsä Woodin uuden tehdashallin lämmityksessä pystytään hyödyntämään tuotantoprosessista syntyvää hukkalämpöä, joka otetaan talteen ilmanvaihtokoneella ja ohjataan takaisin hallitilaan. 

Toimistotilojen ja käyttöveden lämmitykseen hyödynnetään puolestaan Metsä Fibren biotuotetehtaan lauhdelämpöä. Lämmönsiirto tehtaiden välillä tapahtuu rakenteilla olevaa, noin kilometrin pituista putkisiltaa pitkin. 

– Toimistotilojen lämmönjako tapahtuu kosteissa tiloissa lattialämmityksellä ja muissa tiloissa kattoon asennettavilla paneeleilla, joissa on myös jäähdytys. Lisäksi tiloihin asennetaan oviverhopuhaltimia sekä yksittäisiä pattereita, Bravidan projektinhoitaja Sami Kokkonen kertoo.

Toimistotilojen varalämmitysjärjestelmä sijoitetaan konttiin tehdasrakennuksen ulkopuolelle. Sweco Finlandin projektipäällikön Jussipekka Pesosen mukaan varalämmitys voidaan kohteessa toteuttaa joustavasti.

– Varalämmitys voidaan periaatteessa toteuttaa millä tahansa lämmitysmuodolla, eikä toteutusta ole lukittu yksittäiseen järjestelmään. Lämpöä voidaan tuottaa esimerkiksi sähkö-, pelletti- tai öljykattilalla tai erilaisilla lämpöpumppujärjestelmillä, kuten ilma-vesilämpöpumpulla, Pesonen kertoo.

Tehdasrakennuksen kolmeen sähkötilaan tulee Swecon suunnittelema ja Bravidan toteuttama ilmajäähdytys.

– Jokaisella sähkötilalla on omat kiertoilmakoneensa sekä kylmä ilmaa kiertoilmakoneille tuottavat vedenjäähdytysjärjestelmänsä. Kiertoilmakoneiden avulla sähkötilojen lämpötilat saadaan pidettyä halutuissa asetusarvoissa, Pesonen kuvailee ratkaisua.

FAKTA

Metsä Woodin kertopuutehdas

• Metsä Groupiin kuuluva Metsä Wood rakennuttaa Äänekoskelle kertopuutehtaan, jonka rakennuskustannukset ovat noin 300 miljoonaa euroa. 
• Pinta-alaltaan 50 000-neliöisen tehtaan tuotantokapasiteetti on 160 000 kuutiota. 
• Tehdas lisää Metsä Woodin Kerto LVL-palkkien ja -levyjen tuotantokapasiteettia 50 prosentilla. 
• Rakentaminen alkoi vuonna 2023. Tehtaan toiminta käynnistyy vuoden 2026 loppupuolella. 
• Rakennushanke toteutetaan yhteistoiminnallisena projektinjohtourakkana. Pääurakoitsija toimii SRV Rakennus oy.

Tämä juttu on julkaistu ensimmäisen kerran Talotekniikka-lehdessä 8/24 ja verkossa 13.2.2025.