Jari Syrjälä: Toivo parasta, varaudu pahimpaan

Ekonomistit arvioivat, että Suomen talous on jo vajonnut taantumaan. Lyhyeen sellaiseen, jos kaikki menee hyvin. Siinä tapauksessa ensi kesän jälkeen helpottaisi, vaikka edessä on parhaimmassakin tapauksessa pitkä hitaan kasvun aika.
Pitkän tähtäimen ennustamiseen liittyy monia epävarmuustekijöitä. Talousennustajat myöhästyvät yleensä suhdannekäänteiden havaitsemisessa. Faktaa kuitenkin on, että euroalueen rahoitusmarkkinakriisin vaikutukset näkyvät jo Suomen viennin vähenemisenä ja rakentamisen kasvun pysähtymisenä. Kynnys uudiskohteen aloittamiseen on noussut selvästi.
Eräät asiantuntijat näkevät rahoitusmarkkinoilla jo luottolaman piirteitä. Luottolamassa toteutuu rahoitusmarkkinoiden ja reaalitalouden välinen kytkentä. Kun ei ole luottamusta, rahaa ei toiselle pankille tai yritykselle anneta tai sen hinta on kova. Luottopolitiikan kiristämisen seurauksia ovat laina-aikojen lyheneminen, marginaalien ja perittävien palkkioiden nousu sekä vakuusvaatimuksien kasvaminen.
Viime taantuman aikana moni yritys kaatui maksuvalmiuden puutteeseen. Likviditeettikriisin uhka voi olla monella yrityksellä edessä nytkin, jos tarvittavan rahoituksen saaminen käy mahdottomaksi, vaikka yrityksellä olisi hyvä työ- ja tilauskanta ja saatavat sinänsä olisivat velkoja suuremmat. Saatavien ripeä kotiuttaminen nousee arvoonsa, sillä myyntisaamisten suuri määrä johtaa helposti maksukyvyttömyyteen.
Yrityksen rahoituksen turvaaminen on taloustaantuman vahinkojen torjunnan ratkaiseva tekijä. Vaikka tulorahoitus tällä hetkellä riittäisikin, kannattaa rahoittajan kanssa käydä eri vaihtoehtoja läpi ja valmistella nopeasti toteutettavia selviytymispaketteja. Ongelmat on parempi ehkäistä ennakolta kuin hoitaa jälkikäteen.
Taloustilanteen huonontuessa urakoitsijan on uskallettava siirtää oma painopisteensä työmaalta toimistoon. Ripeä nousu edellisestä taantumasta on saattanut tuudittaa petolliseen luottamukseen asiakkaiden maksukyvyistä ja -haluista. Arvoonsa nousevat tilaajien toimien seuraaminen ja maksuerätaulukoiden tinkimätön valvonta. Oman paikkansa, palkkansa ja yrityksen tulevaisuuden varmistaa saatavien ripeällä karhuamisella ja tehokkaalla perinnällä. Oikeus viivästyskorkoon ei paljoa lämmitä, jos tilaaja on konkurssissa. Töiden väliaikainen keskeyttäminen on kohdallaan oleva lääke maksuhaluttomuuteen, mutta maksukyvyttömyyteen sekään ei pure.
Vastaavasti urakoitsijat ovat tavarantoimittajien silmätikkuina eli kannattaa huolehtia kellontarkasti omista maksuvelvollisuuksista.
Tuhoisinta yksittäiselle yritykselle ja koko LVI-urakoinnille tässä tilanteessa on ryhtyä varmistelemaan työkantaa alikatteisilla tarjouksilla. Sen polun päästä lähtee alan kurjistumiskierre, joka johtaa kapasiteetin vajaakäyttöön, konkursseihin ja pitkälle tulevaisuuteen ulottuvaan heikkoon hintatasoon. Perustellusti voi tosin kysyä, voiko hintataso mennä vielä kurjemmaksi.Teksti
Toimitusjohtaja Jari Syrjälä, LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry