Ilmanvaihtojärjestelmä puuttuu kokonaan joka viidennestä omakotitalosta
Arviolta lähes joka kolmannessa suomalaiskodissa ilmanvaihto on joko riittämätön, rikki tai puuttuu kokonaan.
Ilmanvaihtoremonttia pidetään kolmanneksi tärkeimpänä remonttina putkien ja katon jälkeen.
Suomalaiset kokevat ilmanvaihtoremontin talon kolmanneksi kiireellisimmäksi remontiksi, heti putkien ja katon jälkeen. Tämä selviää Vilpe Oy:n teettämästä kuluttajakyselystä. Oikein toimiva ilmanvaihto varmistaa, että asunnon sisäilma vaihtuu kokonaan aina kahden tunnin välein. Muuten liika kosteus voi alkaa tiivistyä rakenteisiin ja aiheuttaa ajan kuluessa vaurioita, kuten homekasvustoa.
Arviolta lähes joka kolmannessa suomalaiskodissa ilmanvaihto on joko riittämätön, rikki tai puuttuu kokonaan. Rikkinäiset korvausilmaventtiilit voi vaihtaa itse, mutta isommissa ilmanvaihtoremonteissa kannattaa kääntyä paikallisen LVI-urakoitsijan puoleen. Vaikka ilmanvaihto puuttuisi kokonaan, sen asennus kestää vain pari päivää.
Ilmanvaihtotuotteita valmistavan Vilpe Oy:n teettämässä kuluttajakyselyssä* vastaajia pyydettiin arvioimaan talon/taloyhtiön yleisten remonttien tärkeysjärjestystä: mitkä remontit tulisi tehdä ensin, olettaen että kaikki talon rakenteet tai talotekniikan osat ovat korjauksen tarpeessa. Eri vaihtoehtoja oli yhteensä kymmenen.
Kiireellisimmiksi remonteiksi mielletään putket ja katto. Heti niiden jälkeen kolmanneksi eniten ääniä sai ilmanvaihto. Yli 80 prosenttia vastaajista valitsi sen viiden kiireellisimmäksi koetun remontin joukkoon. Keskiarvoa enemmän ilmanvaihtoremontin merkitystä korostivat naiset sekä kerrostalossa ja vuokralla asuvat. Neljännelle sijalle remonttien kiireellisyydessä nostettiin sähköt ja viidennelle lämmitysjärjestelmä. Listan häntäpäähän jäivät muun muassa parvekkeet ja piha-alueen asfaltoinnin korjaukset.
– Tarvetta ilmanvaihdon parantamiseen löytyy yllättävän monesta kodista. Useampi kuin joka kymmenes vastaaja kertoi, että heidän kotoaan ilmanvaihtojärjestelmä puuttuu kokonaan. Ilma vaihtuu vain avaamalla ikkuna. Omakotitaloissa luku on lähes kaksinkertainen: 21 prosenttia, kertoo Vilpen tutkimus- ja kehitysjohtaja Veli-Pekka Lahti.
Ilmanvaihtoremontti kestää pisimmillään pari päivää
Huonosta sisäilmasta kärsitään usein turhaan. Ilmanvaihdon kuntoon laittaminen riittää usein korjaamaan tilanteen. Rakenteellisia ongelmia, kuten jo syntyneitä homevaurioita, ilmanvaihdon parantaminen ei luonnollisesti korjaa. Riittävä ilmanvaihto kuitenkin ehkäisee vaurioiden syntymistä. Liika sisäilman kosteus ja lämpö edistävät homekasvustojen muodostumista.
– Ilmanvaihtoremontti ei kestä pitkään, vaikka se aloitettaisiin nollatasolta. Uusien ilmanvaihtokanavien rakentaminen omakotitaloon kestää vain pari päivää. Huippuimurin vaihtaminen ja puuttuvien korvausilmaventtiilien asentaminen vie alle päivän. Pienimmillään ilmanvaihtoremontti voi tarkoittaa rikkinäisten korvausilmaventtiilien vaihtamista uusiin. Rakennuslupa tarvitaan yleensä silloin, jos talon ilmanvaihtojärjestelmä muutetaan toiseksi, esimerkiksi painovoimainen koneelliseksi poistoilmanvaihdoksi, Lahti havainnollistaa.
Ilmanvaihtoremontin hinta vaihtelee lähtötilanteen ja kohteen koon mukaan. Esimerkiksi omakotitaloon rikkinäisen huippuimurin vaihto ja ohjausyksikön asennus maksaa töineen noin tuhat euroa. Puuttuvien korvausilmaventtiilien asennuksessa puhutaan satasista.
Jos ilmanvaihtojärjestelmä puuttuu kokonaan, sellaisen asennus töineen maksaa noin 2000–5000 euroa, riippuen talon koosta. Taloyhtiöissä asuntokohtainen hinta jää yleensä pienemmäksi. Ilmanvaihtoremontin asennustöistä voi hakea verotuksessa kotitalousvähennystä.
Kosteus- ja hiilidioksidianturit tuovat säästöjä energiankulutukseen
Ilmanvaihdon energiatehokkuudella on iso vaikutus asumiskustannuksiin. Noin 20–40 prosenttia asuinrakennuksen lämmitysenergiasta kuluu ilmanvaihdon lämmittämiseen. Uusiin ilmanvaihtoratkaisuihin on kehitetty energiansäästöä tuovia ominaisuuksia. Olennaista on esimerkiksi ylimääräisen kosteuden tarpeenmukainen, tehokas poisto.
– Uudenlaisiin ilmanvaihtoratkaisuihin on kehitetty älykästä automatiikkaa, jossa anturit mittaavat jatkuvasti sisäilman kosteutta ja hiilidioksidimäärää, Lahti sanoo.
Huoneilman kosteus vaihtelee luonnostaan ulkoilman kosteuden mukaan. Kosteutta syntyy sisäilmaan myös ihmisen toiminnasta, muun muassa hengityksestä, ruoanlaitosta, pyykinkuivauksesta ja suihkussa käymisestä. Hengitysliiton mukaan sopiva huoneilman suhteellinen kosteus on talviaikaan 20–40 prosenttia ja kesällä 50–70 prosenttia.
Kodin energiankulutuksen pienentäminen kiinnostaa suomalaisia, erityisesti omakoti- ja erillistalossa asuvia. Kun kuluttajakyselyssä kysyttiin, minkälaiset ilmanvaihdon ominaisuudet ovat sinulle tärkeitä, puolet vastaajista kertoi, että pieni energiankulutus on heille erittäin tärkeää.
Melko tärkeäksi ilmanvaihdon pienen energiankulutuksen koki 37 prosenttia vastaajista. Kaikkein merkittävimpinä ilmanvaihdon ominaisuuksina suomalaiset pitävät helppokäyttöisyyttä, hyvää ilmankiertoa asunnossa, yksinkertaisia huoltotoimenpiteitä ja poistoilmalaitteen hiljaista äänitasoa.
Infopaketti ilmanvaihdon perusteista:
- Toimiva ilmanvaihto on hyvän sisäilman perusta.
- Huonosta ilmanvaihdosta kärsivät sekä asukkaat että talon rakenteet.
- Ilmanvaihtojärjestelmiä on kolmenlaisia: painovoimainen, koneellinen poistoilmanvaihto ja koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto.
- Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto on asennettu useimpiin 2000-luvulla rakennettuihin taloihin.
- Sitä vanhemmissa taloissa on yleensä joko painovoimainen ilmanvaihto tai 1970-luvun rakennusvuosista lähtien koneellinen poistoilmanvaihto.
- Joihinkin koteihin koko ilmanvaihtojärjestelmä tai raitista ilmaa tuovat korvausilmaventtiilit on jätetty asentamatta. Tähän on yleensä syynä energiansäästö.
- Poistoilmaventtiilien tehtävä on kuljettaa asunnosta pois kosteutta, hiilidioksidia ja epäpuhtauksia. Ne sijoitetaan niin sanottuihin likaisiin tiloihin, kuten keittiöön, kylpyhuoneeseen, wc:hen ja vaatehuoneeseen.
- Korvausilmaventtiilit tuovat asuntoon raitista ilmaa. Korvausilmaventtiili tulisi löytyä jokaisesta oleskelutilasta, kuten makuu- ja olohuoneista.
- Asunnosta pitää löytyä vähintään yksi toimiva korvausilmaventtiili jokaista 20 neliömetriä kohti. Se voi olla joko seinässä, ikkunankarmissa tai asennettuna puiseen tuuletusluukkuun.
- Koneellista poistoilmanvaihtoa pyörittää huippuimuri. Se synnyttää paine-eron, joka saa ilman liikkumaan. Huippuimurin säätöjen on tärkeää olla kunnossa: asunnossa tulisi olla lievä alipaine, jotta ilma liikkuu oikein.
- Ilmanvaihtoremontissa varmistetaan, että asunnossa on riittävästi korvausilmaventtiilejä ja että poistoilmanvaihto toimii oikealla teholla. Näin ilma pääsee liikkumaan ja vaihtumaan oikein.
* Vilpen elokuussa 2019 teettämään kuluttajakyselyyn vastasi tuhat 18–80-vuotiasta suomalaista. Otanta vastaa Suomen väestöä mm. iän, sukupuolen ja asuinalueiden osalta. Vastaajista miehiä oli 49 % ja naisia 51 %. Heistä noin puolet asuu kerrostalossa, viidennes rivi- tai paritalossa ja kolmannes omakoti- tai erillistalossa.