Ilmanvaihdolle uusi ohjeistus

Uusi Hyvä sisäilma -suositus ohjeistaa julkisissa rakennuksissa käytönmukaiseen ilmanvaihtoon: ilmanvaihto pysäytetään 1–2 tuntia rakennuksen käyttöajan päättymisen jälkeen ja käynnistetään taas kaksi tuntia ennen rakennuksen käyttöajan alkamista.

Teksti ja kuva: Piritta Porthan

Sisäilmayhdistyksen uutena Hyvä sisäilma -suosituksena julkaistaan maaliskuussa ”Julkisten rakennusten ilmanvaihdon käytön yleisohje ja perustelumuistio”. Suosituksen ohjeen on laatinut Kuntien sisäilmaverkoston työryhmä ja perustelumuistion LVI-tekniikan diplomi-insinööri Marianna Tuomainen. Tuomainen työskentelee johtavana asiantuntijana Helsingin kaupungin Kaupunkiympäristön toimialalla Rakennetun omaisuuden hallinnassa. 

Ohjeistuksen mukaan ilmanvaihtoa käytetään julkisissa rakennuksissa ympärivuorokautisesti silloin, kun niissä sairaaloiden tapaan on ihmisiä ympäri vuorokauden. Jos rakennuksessa taas ei ole ilta-, yö- tai viikonloppukäyttöä, ilmanvaihto pysäytetään 1–2 tuntia rakennuksen käyttöajan päättymisen jälkeen.

Uudelleen ilmanvaihto käynnistetään kaksi tuntia ennen rakennuksen käyttöajan alkamista, ja esimerkiksi viikonloppuisin ilmanvaihto käy tyhjillään olevassa tilassa päivittäin tunnin ajan.

Julkisten palvelurakennusten ilmanvaihto on Tuomaisen mukaan mitoitettu niin isoksi, että se ehtii vaihtaa rakennuksen ilman kahdessa tunnissa vähintään 2–4 kertaa. Ilmanvaihto voidaan laittaa päälle myös vain jollekin tietylle palvelualueelle, esimerkiksi koulun liikuntasaliin, jolla on viikonloppukäyttöä.

Uudis- ja peruskorjauskohteissa ilmanvaihtoa pitäisi uuden ohjeistuksen mukaan kuitenkin käyttää ensimmäisen vuoden ajan ympärivuorokautisesti. Uudesta betonista vapautuu kosteutta, jonka ilmanvaihto vie pois.

”Ennen kaikkea on ajateltu materiaalipäästöjä”, Tuomainen sanoo. ”Ilmanvaihdon täytyy huuhdella rakennusta. Jos materiaalipäästöjä on vielä vuoden jälkeen, silloin jatketaan kokoaikaista ilmanvaihtoa.”

Perustelumuistioon on otettu esimerkki käytönmukaisen ilmanvaihdon energiansäästöstä yhdellä helsinkiläisellä vuonna 1997 rakennetulla ala-asteella. 3400-neliöisessä koulussa verrattiin vuoden 2017 jatkuvaa ilmanvaihtoa ja vuoden 2018 käytönmukaista ilmanvaihtoa. Käytönmukaisella ilmanvaihdolla lämpöenergian kulutus väheni 42 prosenttia, sähköenergian kulutus 31 prosenttia ja hiilidioksidipäästöt 38 prosenttia.

Päästöjä ihmisistä ja materiaaleista

Rakennuksessa olevat ihmiset ovat muun muassa hiilidioksidi- ja kosteuslähteitä sisäilmalle: he hengittävät, hikoilevat, pesevät käsiä tai käyttävät vaikka koulun keittiötä. Yöllä rakennuksissa ei ole ihmisten omia päästöjä, mutta silloin materiaalipäästöt Tuomaisen mukaan nousevat loivasti, jos ilmanvaihto sammutetaan. Päästöpitoisuus löytää lopulta tasapainon ja pysyy siinä.

”Kun ilmanvaihto aamulla käynnistetään, päästöpitoisuudet laskevat ennen kuin ihmiset tulevat sisälle. Kun ilmanvaihtojärjestelmä käynnistetään, kanavapölyjen pelätään pölähtävän sisäilmaan. Siksi ilmanvaihtokoneen ulkopeltien pitää aueta ennen kuin puhallin käynnistyy.”

Kosteus- tai mikrobiongelmaepäilyjen vuoksi rakennuksiin ei automaattisesti kannata Tuomaisen mukaan laittaa ympärivuorokautista ilmanvaihtoa hyvän sisäilman saavuttamiseksi. Rakennusten ilmanvaihtojärjestelmiä suunniteltiin aiempien rakentamismääräysten mukaan alipaineisiksi. Jos rakennuksessa on alipaineen takia sisäilmaan ilmavuotoreitti, mikrobiepäpuhtaudet pääsevät sisään.

”Ensisijaista on säätää ilmanvaihto tasapainoon. Tämä saattaa vaatia ilmanvaihtosuunnitelmien ja itse ilmanvaihtototeutuksen päivittämistä. Säätötyö tulee tehdä huolellisesti, minkä jälkeen rakenteiden yli vaikuttavia paine-eroja täytyy seurata. Tarvittaessa ilmavirtoja pitää hienosäätää.”

”Ilmanvaihdon käyttöaikojen ratkaisemiseksi pitää selvittää, onko ilmanvaihtojärjestelmä mahdollisesti yöaikaan alipaineinen. Sisäilma-asiantuntijan pitäisi teettää selvitys ja ratkaista, onko parempi laittaa kosteusvaurioita saaneeseen rakennukseen ilmanvaihto ympäri vuorokauden vai ottaa se yöajaksi pois päältä. Jos rakennuksen käyttöajan ulkopuolista alipainetta ei ilmanvaihdon vaikutuksesta synny, ilmanvaihto voi olla päällä ja viedä oireiluja aiheuttavia epäpuhtauksia pois.”

Entäpä riskit?

Rakennuksen käytönmukaiseen ilmanvaihdon käyttöön liittyvät riskit riippuvat Tuomaisen mukaan ilmanvaihdon tasapainosta. Ilmanvaihtojärjestelmän lisäksi ilman kulkuun vaikuttavat ulko- ja sisäilman välinen lämpötilaero sekä tuuli.

”Jos rakennuksen ulkoseinien epätiiveyskohdissa on ilmanvuotoreittejä, epäpuhtauksia voi tulla sisälle ilmanvaihtojärjestelmästä huolimatta”, Tuomainen sanoo. ”Rakennuksen ilmantiiveyskokeessa joku yksityiskohta voi jäädä erottumatta. Jossain saattaa olla vaikka rako ikkunan liittymäkohdassa seinään.”

”Nämä ovat kriittisiä tilanteita. Kun iso lämpötilaero tai tuuli kohtaa vähän epätasapainoisen ilmanvaihtojärjestelmän, muuten tiiviiseen rakennukseen tulee ilmavuotoreitistä ilmaa sisään oikein kunnolla.”

Hyvät sisäilmasto-olosuhteet vaativat Tuomaisen mukaan sisäkuoreltaan tiiviitä rakennuksia. Esimerkiksi maaperän mikrobien takia lattian ja seinän väliseen liittymään ei saa jäädä ilmanvuotoreittiä.

Koulut ja päiväkodit toimivat usein lähellä maan pintaa, ja joissakin julkisissa palvelurakennuksissa toimintaa on maanpinnan alapuolellakin. Uuden ohjeistuksen mukaan rakennuksen alapuolisessa ryömintätilassa, alapohjan putkikanaaleissa sekä hissikuiluissa tarvitaan jatkuva tuuletus.

Lämmitetyissä käyttötiloissa ilmanvaihdon pysäyttäminen ei Tuomaisen mukaan aiheuta kosteuskuormaa eikä kosteusvaurioita.

”Kosteusvaurio tulee siitä, että maaperän vesi tai sadevesi pääsee rakenteisiin ja on siellä liian kauan. Ilmanvaihtojärjestelmä ei voi aiheuttaa kosteusvaurioita.”

”Jos rakennuksessa ei ole ihmisiä, mikään ei lisää sisäilman kosteuspitoisuutta. Pikemminkin meillä on talvella liian kuiva sisäilma.”

Moderni säätömahdollisuus hyödyksi

Ilmanvaihdon tuloilman lämpötilan vaikutus sisäilmasto-olosuhteisiin on Tuomaisen mukaan kiinteistöhoidossa vielä huonosti ymmärretty asia. Jos rakennuksen käyttäjät palelevat, kiinteistönhoito saattaa pattereiden tarkastamisen sijaan nostaa tuloilman lämpötilaa.

”Jos ilmanvaihdon tuloilma on huoneilman lämpöistä tai lämpimämpää, lämmin ilma jää ylös eikä laskeudu hengitysvyöhykkeelle. Silloin ilma koetaan tunkkaiseksi.”

Tuomaisen mukaan ilmanvaihto saadaan toimimaan, kun tuloilma pidetään noin kaksi astetta huoneen tavoitelämpötilaa viileämpänä. Joskus se voi aiheuttaa vedon tunnetta, mutta silloinkin kannattaa välittömän tuloilman lämpötilan nostamisen sijaan pohtia ensin, voisiko esimerkiksi tuloilmalaitteen säleitä tai suuttimia kääntää.

Tuomainen muistuttaa myös siitä, että tulo- ja poistoilmavirrat pitää saada yhtä suuriksi ainakin tietyllä palvelualueella. Vanhoja ilmanvaihtojärjestelmiä on vaikea säätää, mutta modernien ilmanvaihtojärjestelmien portaaton säätömahdollisuus mahdollistaa puhaltimen pyörimisnopeuden ohjaamisen.

”Vanhat ilmanvaihtojärjestelmät pyörivät tietyllä nopeudella ja menivät puolikkaalle, jos ulkona oli alle kymmenen astetta lämmintä. Siinä ei ollut hirveästi tehtävissä. Nyt kannattaisi satsata tai peruskorjata ilmanvaihtojärjestelmät niin, että niitä voi säätää paremmin tasapainoon.”

”Tärkeintä on ilmanvaihdon tasapainottaminen”

Marianna Tuomaisen mukaan ilmanvaihdossa tärkeintä on sen tasapainottaminen. Sitä voi sanoa myös ilmavirtojen tasapainoon säätämiseksi tai ilmavirtojen tasapainottamiseksi.

”Tämä on aikaa vievä prosessi. Varsinkin, jos ensin päivitetään IV-suunnitelmat, kuten pitäisi. Säädetään ilmavirrat, seurataan rakenteiden yli vaikuttavaa paine-eroa ja tehdään vielä hienosäätöä. Siksi monille sisäilmaongelman ratkaisemisesta vastaavalle on helpompaa laittaa ilmanvaihto käymään 24/7”, Tuomainen sanoo.

”Haluaisimme kuitenkin yleisohjeella ja perustelumuistiolla kannustaa kiinteistönomistajia ja kiinteistönhoitoa säätämään ilmanvaihdon tasapainoon, vaikka se vaatiikin työtä ja rahaa.”

”Haastattelin 10 vuotta sitten isännöitsijöitämme. He kertoivat, että julkisten palvelukiinteistöjemme IV-kanavat puhdistetaan säännöllisesti viiden vuoden välein, mutta ilmavirtojen säätämiseen ei riitä resursseja. Tähän on nyt tultava muutos.”