Ennennäkemätöntä tietoa uusiutuvasta energiasta Kymenlaaksossa
Kotkan, Haminan, Miehikkälän ja Virolahden uusiutuvan energian kuntakatselmuksissa saatiin konkreettisia tuloksia aurinko- ja geoenergian sekä maa- ja kallioperään varastoituneen lämmön potentiaaleista lukuisten selvitysten avulla.
Hankkeessa tehdyt aurinko- ja geoenergiakartat hyödyttävät kuntalaisia ja yrityksiä sekä ovat nyt kaikkien käytössä. Kuntakatselmuksen tuloksia voivat käyttää myös alueen energiayhtiöt muun muassa aluelämpöverkkojen kannattavuuslaskelmissa.
Kotkan kaupunki koordinoi Etelä-Kymenlaakson neljän kunnan uusiutuvan energian kuntakatselmukset. Menettelytapa, jossa kunnan oma katselmoija johtaa useaa hanketta, oli uusi ja tuotti ennennäkemätöntä tietoa kuntien käyttöön.
”Kotkan ja Haminan kaupungit ovat mukana kuntien energiatehokkuussopimuksessa ja olivat joka tapauksessa lähdössä tekemään kuntakatselmusta. Tästä tuli ajatus tehdä ne samalla kertaa ja kysyä myös naapurikuntia mukaan. Valmisteluaikana käynnissä oli Kymenlaakson kuntien energia- ja ilmastotyötä tukeva hanke (KymECO2)”, sanoo työtä Kotkan kaupungilla vetänyt, nykyään Kotka-Hamina seudun kehittämisyhtiö Cursor Oy:llä asiantuntijana toimiva Esa Partanen.
Kuntien ohella hankkeessa ovat yhteistyökumppaneina muun muassa alueen energiayhtiöt, Kotka-Hamina seudun kehittämisyhtiö Cursor Oy ja oppilaitoksia.
”Etelä-Kymenlaaksossa on tehty erinomaista työtä, minkä vuoksi kuntakatselmuksen tulokset hyödyttävät koko aluetta. Tulosten pohjalta kunnat, yritykset ja kuntalaiset saavat tietoa uusiutuvan energian käyttöön siirtymisestä. Tällainen hanke, jossa tehdään kuntakatselmus alueen kunnille yhtä aikaa, lisää yhteistyötä ja tiedonvaihtoa kuntien välillä”, sanoo Motivan asiantuntija Kirsi Sivonen.
Kartta-aineistoa kaikkien käyttöön
”Tavoitteena oli konkreettisia tuloksia antava ja vaikuttava selvitys. Painopiste oli nimenomaan edullisten uusiutuvien energialähteiden etsiminen erityisesti lämmitykseen alueen eri kunnissa”, Partanen toteaa.
Hankkeen tuloksena on saatu kartat aurinkoenergian ja geoenergian, maa- ja kallioperään varastoituneen lämmön, potentiaaleista. Kartta-aineistot ovat nyt osana Etelä-Kymenlaakson karttapalvelua.
”Etelä-Kymenlaakson alue soveltuu erinomaisesti geoenergian käyttöön. Täällä on ohuet maanpeitteet, ja alue on osa Viipurin rapakivimassiivia. Rapakiven lämmönjohtavuus on hyvä, kertoo Geologian tutkimuskeskuksen geofyysikko Nina Leppäharju.
Aurinkoenergiakartta tehtiin laserkeilausaineiston pohjalta.
”Kartassa esitetään aurinkoenergian tuotantomahdollisuudet kiinteistöjen katoilla värisymboleilla. Laskennassa on otettu huomioon kattojen suuntauksen ja kallistuskulman lisäksi esimerkiksi puuston varjostus”, kertoo Sun Energia Oy:n toimitusjohtaja Antti Rousi.
Yhteistyöllä konkreettisiin tuloksiin
Yhteistyössä alueen energiayhtiöiden ja korkeakoulujen kanssa selvitettiin useiden aluelämpöverkkojen kannattavuutta. Lisäksi tarkasteltiin mahdollisuutta varastoida kaukolämpöä Kotkan Katariinan kaupunginosan käytöstä poistuneisiin kallioluoliin. Alueen oppilaitoksista Kymenlaakson Ammattikorkeakoulun opiskelijat olivat mukana useissa kiinteistökohtaisten lämmitysjärjestelmien selvityksissä.
Ammattikorkeakoulun asiantuntijat selvittivät yhdessä VTT:n kanssa myös mahdollisuuksia aurinkosähkön laajamittaiseen hyödyntämiseen Kotkan keskustan kupeessa sijaitsevan Kantasataman kehitysalueen rakennusten jäähdyttämisessä.
Opastusta Motivasta, mallia muilta ja tukea valtiolta
Työtä johtanut Esa Partanen suoritti Motivan järjestämän kuntakatselmoijakoulutuksen ja kyseli neuvoja muutenkin Motivasta. Hän kertoo myös, että Etelä-Kymenlaaksossa sovellettiin Espoon suuren kaupungin kuntakatselmuspilotin mallia.
Keskeistä mallin soveltamisessa oli muun muassa se, että projektissa tehtiin useita tarkempia selvityksiä, joihin haettiin erikseen sopiva konsultti tai muu tekijätaho. Myös muista kunnista, kuten Kouvolasta, Raumalta ja Parikkalasta kysyttiin kokemuksia ja haettiin toteutukseen ideoita.
Uusiutuvan energian kuntakatselmuksessa selvitetään alueen uusiutuvan energian käytön mahdollisuudet. Motiva on kehittänyt mallin katselmuksiin, kouluttaa katselmoijat sekä valvoo katselmusten laatua. Motivan mallin mukaan tehtyihin katselmuksiin kunta voi saa valtion tukea. Etelä-Kymenlaakson neljän kunnan katselmuksen noin 110 000 euron kokonaiskustannuksiin saatiin 60 prosenttia energiatukena Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta.
Lisätietoja:
www.kotka.fi/uusiutuvanenergiankuntakatselmus
karttapalvelu.kotka.fi
www.motiva.fi/kuntakatselmus
