Energiatodistusten laatijat myös kuntoarvioita tekemään

Rakennuksen kuntoarviointi voidaan tehdä varsin hyvin energiatodistuksen laadinnan yhteydessä tavanomaisissa rakennuksissa, jolloin energiatehokkuus ja rakennuksen kunto tulee selvitettyä yhdellä asiantuntijakäynnillä.

Lakisääteisen energiatodistuksen laadinta edellyttää käyntiä kohteena olevassa rakennuksessa. Käynnin tarkoituksena on selvittää energiatodistuksen laskennan lähtötiedot ja pohtia korjauskeinot, joilla rakennuksen energiatehokkuutta voidaan parantaa taloudellisesti ja esittää ne toimenpide-ehdotuksissa.
Laadukkaan toimenpide-ehdotusten laadinta energiatodistukseen edellyttää energiaan liittyvien selvitysten lisäksi ottamaan kantaa laaja-alaisesti myös koko rakennukseen kuntoon ja sen tulevaisuuteen. Selvitettäviä asioita ovat rakennuksen tuleva käyttö, rakennusosien ikä, korjaushistoria ja nykyinen kunto.
Energiatodistuslaskenta tuottaa lähes kaiken energiakatselmuksen tarvitseman matemaattisen tiedon, joka on käytettävissä kuntoarvioinnissa ja energiakatselmuksen raportoinnissa

Kuntoluokitus ennen kuntoarvion laadintaa
Kuntoluokitus on hyvä perusta kuntoarvion laadinnalle. Kuntoluokituksella selvitetään rakennusosien jäljellä oleva käyttöikä ja arvioidaan kuntoluokka sekä todetaan mitä rakennusosalle on tehty tai mitä pitäisi tehdä seuraavan 10 vuoden aikana.
Lähtötiedot saadaan rakennuksen historiatiedoista tai kohdekäynnin haastatteluin. Kuntoluokituksen laadinnan tekemiseen voidaan käyttää tätä varten laadittuja ohjelmia tai laatia siitä oma laskentamenettely. Tästä esimerkkinä kuntoluokituksesta eräästä kohteesta, jonka rakentamisvuosi on 1971 ja rakennusosia on uusittu 1995 ja 2002.
Kuntoluokituksen alkutilanne on rakentamisvuosi ja rakennusosien käyttöiän hallinta. Käyttöikä voi olla tilastollinen tai itse arvioitu. Rakennusosan uusimisvuoden syötöllä saadaan rakennusosalle lisää käyttöikää. Laskuri näyttää jäljellä olevan käyttöiän. Mikäli käyttöikä menee punaiselle, on se korjausvelkaa. Käyttöiän ja kuntokatselmuksen perusteella asiantuntijan arvioi kuntoluokan, 5 on paras ja 1 huonoin. Taulukossa on sarake myös korjauskustannuksille seuraavan 10 vuoden aikana arvioituna.
Rakennusosakohtaisesta kommenttiosiosta voidaan valita ehdotus rakennusosan kunnosta ja korjaustarpeesta: Ei huomautettavaa, Edellyttää kuntotutkimusta, Edellyttää kunnossapitokorjausta, Edellyttää peruskorjausta, Peruskorjattu, Uusittu tai Rakennusosaa ei ole.
Kuntoarvio ja energiakatselmus
Tarkempi yksilöinti rakennuksen kunnosta ja energiatehokuudesta voidaan tehdä kuntoluokituksen jälkeen kuntoarvioita ohjaavan KH tietokortin KH-90-00495 tai Motivan luokittelumallia käyttäen. Yksilöinnillä perustellaan korjaustarpeet numeerisesti ja tekstein sekä perustellaan korjausten kannattavuus sekä ehdotetaan mahdolliset kuntotutkimustarpeet.
Energiakatselmukseen tarvitaan tekstiselvitysten lisäksi numerotietoa taulukkoina ja graafeina, jotta korjaustarpeiden taloudellinen perusta voidaan saada esiin havainnollisesti ja ymmärrettävästi. Energialaskennan tuottamat numeeriset tiedot syntyvät energiatodistuslaskennan tuottamina ja ne voidaan esittää taulukkoina ja graafisina esityksinä esimerkiksi seuraavasti:
o Laskennan tulokset: taulukot, graafit sekä tehot (lämmitys ja sähkö)
o Seuranta: toteutunut kulutus, vertailu laskentatietoon, taulukot ja graafit
o Energiakatselmus: raportti joka esittää nykyisen tilanteen ja säästöpotentiaalin ehdotuksista. Tämä raportti on hyvä laatia energialaskentaan sekä toteutuneeseen kulutukseen perustuvana.

Energiatehokkuutta
Energiatodistusten laadinta tulee koskemaan 1.7.2017 alkaen myös ennen vuotta 1980 rakennettuja erillisiä pientaloja silloin kun niitä myydään tai vuokrataan. Vaikka rakennusta ei aiota myydä tai vuokrata, energiatodistuslaskenta on hyödyllinen rakennuksen energiansäästämahdollisuuksien selvittämiseksi.
Samalla voidaan laatia myös kuntoarvio ja esittää kuntotutkimustarpeet rakennuksen kunnon ja energiatehokkuuden parantamiseksi. On muistettava, että lähes kaikki rakennuksen korjaustarpeet vaikuttavat energiatehokkuuteen ja tulisi siten pohtia samanaikaisesti.
Energiakatselmuksen ja kuntoarvion laadinta edellyttää korkeatasoista osaamista kaikkia asiaan liittyviä ammattialoja koskien. Energiatodistusten laatijoille osaamista kertyy koko ajan lisää, joten se ei ole tulevaisuudessa ongelma.
Ottamalla haltuun koko rakennuksen kunto ja energiatehokkuus, osaamisalue laajenee ja energiatodistusten laatukin tulee paranemaan. Lisäkoulutusta voi kukin hankkia tarpeen mukaan kuntotutkimuskoulutusta järjestäviltä toimijoilta.
Energiatodistusten laatijoiden tulisikin keskustella aktiivisesti tilaajaorganisaatioiden kanssa energiatodistusta laajemmasta palvelutarjonnasta ja ulottaa toimeksianto energiakatselmuksen ja kuntoarvioiden tuottamiseen.

HUOM, artikkelin taulukot suuremmalla tässä linkissä.

Teksti yli-insinööri Leevi Myyryläinen