Energiatehokkuudelle 30 % tavoite vuodelle 2030

EU-komission talvipakettiin kuuluu muun muassa uuteen sähkömarkkinamalliin, uusiutuvan energiantuotannon edistämiseen, sähkön huoltovarmuuteen, energiatehokkuuden parantamiseen ja energiaunionin hallintomalliin liittyviä asioita.

Komissio esittää energiatehokkuudelle sitovaa 30 prosentin tavoitetta vuodelle 2030. Tämä on Teknologiateollisuus ry:n mielestä ristiriidassa kustannustehokkuuden kanssa, koska hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteen pitäisi olla ainoa sitova tavoite.

”Energiatehokkuuden parantaminen ja uusiutuvien energialähteiden edistäminen ovat vain keinoja päätavoitteen saavuttamiseksi. Teknologiateollisuus ei hyväksy sitovaa energiatehokkuustavoitetta. Energiatehokkuuden parantamisessa Suomen on jatkettava sektorikohtaisia vapaaehtoisia energiatehokkuussopimuksia, joista on tähän mennessä saatu hyviä kokemuksia”, sanotaan Teknologiateollisuuden tiedotteessa.

Rakennusten energiankulutus vastaa noin 40 % kaikesta EU:n energiankulutuksesta ja energiatehokkuuden parantamisvaatimukset vaikuttavat suoraan rakennusten ja rakennusalan ratkaisuihin.

Metallinjalostajien ja Teknologiateollisuuden jäsenyritysten kannalta direktiivi synnyttää uusia liiketoimintamahdollisuuksia niin energiatehokkaiden, metalleihin perustuvien rakennustekniikoiden kuin energiatehokkaiden rakennusten suunnittelun ja energiajärjestelmien toteutuksen osalta.

Kuluttajien osallistuminen luo uutta liiketoimintaa

Uuden sähkömarkkinamallin tavoitteena on edistää kilpailua ja nostaa sähkön käyttäjät keskeiseksi toimijaksi sähkömarkkinoilla. Kuluttajan roolin lisäksi komissio haluaa nostaa sähkön käyttäjät mukaan tehostamaan sähköjärjestelmän käyttöä kysyntäjoustoilla, sähkön pientuotannolla, energian varastoinnilla sekä älykkäillä energiapalveluilla.

”Kaikki nämä luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia teknologiateollisuudelle sekä uusien järjestelmätoimitusten että palvelukokonaisuuksien tarjonnan lisäämisen myötä”, Teknologiateollisuus toteaa.

Sähkömarkkinamalli integroi uusiutuvat energialähteet osaksi markkinoita siten, että uusiutuvien tuottajien on jatkossa myytävä sähkönsä markkinoille ja vastattava omasta taseestaan, mikä on Teknologiateollisuuden mielestä tervetullut uudistus. Verkonhaltijoiden siirtovelvoite uusiutuvien osalta poistuu.

Energiateollisuus tukee talvipaketin markkinaehtoisia uudistuksia

”Komission esitykset antavat mahdollisuuden siirtyä kohti markkinaehtoisempaa energiajärjestelmää. Jatkotyössä on tärkeä varmistaa, että näin myös tapahtuu. Tavoite fossiilisten energialähteiden tukien alasajosta on erinomainen ja tukee aidosti kilpailtuun energiamarkkinaan siirtymistä. Esitetty ohjauskehikko on hyvä alusta, mutta laajaan pakettiin sisältyy myös lukuisia huolenaiheita, jotka on tärkeä hoitaa kuntoon jatkokäsittelyssä”, sanoo Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.

Nykyinen EU-ohjauskehikko ja sen taustalla olevat 2020-tavoitteet ovat Energiateollisuuden mukaan johtaneet energia-alan sekavaan ja tehottomaan tilaan. Markkinat eivät ole päässeet tuottamaan yhteiskunnalle toivottua energiamuutosta.

Suomen bioenergialle lupaavat näkymät

Uusiutuvien energialähteiden edistämisessä Suomen kannalta tärkeintä olivat komission kannanotot biopolttoaineiden kestävyyskriteereihin ja liikenteen biopolttoaineiden sekoitusvelvoitteen jatkamiseen. Suomen metsänhoidon käytännöt riittävät takaamaan kestävyyden ja puupolttoaineet säilyvät jatkossakin nollapäästöisinä.

Biopolttoaineiden sekoitusvelvoitteen osalta komission tavoite on alhaisempi kuin Suomessa, mutta sen jatkaminen varmistaa biojalostamoinvestointien käynnistämisen muuallakin EU-alueella. Näin biopolttoaineiden tarjonta lisääntyy, mikä hillitsee liikennepolttoaineiden hinnan nousupaineita. Suomen kannalta on erittäin tärkeää, etteivät vientiteollisuutemme kuljetuskustannukset nouse kohtuuttomasti verrattuna kilpailijamaihin, Teknologiateollisuus linjaa.

Sähkön huoltovarmuuden turvaamiseksi esitetään yhtenäisiä kriteerejä ja kannustetaan jäsenmaita alueelliseen yhteistyöhön sekä käyttämään hyväksi rajat ylittäviä siirtoyhteyksiä säätö- ja varatehon turvaamiseksi. Alueellisella yhteistyöllä vältetään ylikapasiteetin rakentamista.

”Valitettavasti kaukolämmön mahdollisuuksia ei tässä paketissa ole täysin hyödynnetty. Kaukolämpötoimintaan esitetty turha byrokratia on ehdottomasti torpattava paketin jatkokäsittelyssä”, Leskelä sanoo.