Energian tulevaisuudesta päätetään nyt
Tuuli- ja aurinkovoima tulevat olemaan edullisimpia energialähteitä viimeistään 2030, sanoo asiantuntija.
”Kaupungeilla on kasvava merkitys niin ilmastotavoitteiden kuin energiatehokkuuden edistämisessä”, sanoo Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori Jero Ahola.
Vuonna 2050 kaupungeissa asuu arviolta 64–69 prosenttia maailman väestöstä. Kaupungit käyttävät energiasta ja tuottavat päästöistä noin 70 prosenttia.
”Energia on ensisijaisesti kaupunkien ongelma. Kaupunkien suoran energiankulutuksen osalta lämpö ja liikenne ovat ilmaston näkökulmasta suurimmat haasteet globaalisti”, Ahola toteaa.
Hänen mukaansa energiajärjestelmän tulevaisuutta kuvaavat sähköistyminen ja hajautuminen. Tämä johtuu kustannus- ja energiatehokkuuden edistämisen tarpeesta sekä CO2-päästötavoitteista. Digitalisointi tulee mahdollistamaan uudenlaista tehokkuutta tulevaisuuden energiasektorilla.
”Tuuli- ja aurinkovoima tulevat olemaan edullisimpia energialähteitä viimeistään 2030, mikä edellyttää myös varastoinnin kehittymistä ja yleistymistä. Kaupungeissa aurinkosähköllä on tulevaisuudessa merkittävä rooli”, Ahola toteaa.
Hänen mukaansa yksi mahdollisuus energian varastointiin ovat autot. Sähköauto ei tulevaisuudessa olekaan vain kulkuneuvo. Se voi olla liikkuva energiavarasto ja mahdollistaa monia energiaan liittyviä palveluita, kuten aurinkosähkötuotannon siirtoa päivältä kulutustunneille, Ahola kuvailee.
Miltä näyttää Suomen energiajärjestelmä 2050
Energia-alan bloggarien ja mielipidevaikuttajien paneeli hahmotteli Energia 2016 -tapahtumassa Suomen energiajärjestelmän tulevaisuutta kolmen vuosikymmenen päähän. Keskustelua johdatellut energiamarkkina-asiantuntija Riku Merikoski pyysi panelisteilta arviota muun muassa energiankulutuksen määrästä ja pääenergialähteistä 2050.
Panelistien mukaan energiankulutus kasvaa edelleen tai pysyy ainakin ennallaan energiatehokkuuden kehityksestä huolimatta. Kasvua tuovat mm. väestönkasvu ja liikenteen sähköistyminen. WEC Finlandin Lauri Muranen arvioi energialle olevan jatkossakin kiinnostavampaa käyttöä kuin varastointi.
Panelistien arvion mukaan tulevaisuuden energiasta valtaosa tuotetaan tulevaisuudessa tuulella, auringolla ja ydinvoimalla. Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä muistutti nyt energiantuotantoon tehtyjen investointien toimivan edelleen 34 vuoden kuluttua, joten myös kaikki nykyiset energianlähteet ovat silloinkin käytössä. Kaikki eivät näe tulevaisuutta polttamalla tuotetulle energialle, kun tavoitteena ilmastosyistä on päästä eroon hiilidioksidista.
Bloggari, tietokirjailija Rauli Partanen peräänkuulutti suomalaisen ydinvoimakeskustelun neutralointia. Bloggari, tietokirjailija Tuomas Vanhanen kysyi, pitäisikö Suomen ottaa mallia maista, jotka ovat jo kieltämässä polttomoottoriautoja. Hänestä henkilöautoliikenteen voisi sähköistää.
Energia- ja ilmastostrategia odottaa poliittisia linjauksia
Kansallisen energia- ja ilmastostrategian linjausten valmistelu on pian valmis. Poliittinen päätös siitä tehdään hallituksen strategiaistunnossa marraskuussa.
”Viime metreillä strategian valmistelussa pohditaan vielä muun muassa taakanjakosektorin tavoitteiden saavuttamista ja mahdollista joustojen käyttöä. Käytännössä tämä tarkoittaa biopolttoaineiden roolin arviointia liikennesektorilla ja nieluvaikutusten selvittämistä. Olennainen kysymys näiden taustalla on, mihin puuvarat riittävät”, kertoo TEM:n Markku Kinnunen Energiakongressissa.
Muita vielä avoimia kysymyksiä ovat uusiutuvan energian tukipolitiikkaa ja hajautetun tuotannon rooli suomalaisessa energiajärjestelmässä. Myös sähkö- ja kaasumarkkinoiden kehittämisen suuntaa vielä pohditaan.
Kuvassa: Energia 2016 -tapahtumassa suomalaisen energian tulevaisuuteen, ajankohtaisiin kysymyksiin ja ratkaisuihin tutustui Tampereen Messu- ja urheiluhallissa 25.–27.10. noin 7000 kävijää. Kuva: Heikki Jokinen
