Älykodeista halutaan helppokäyttöisiä – ”Kun yhdistämme viisaan insinöörin ja ihmistieteilijän, voi syntyä timanttia”

Mitä digitalisaatio voisi älykodeissa parhaimmillaan olla? Kuinka älykotien tekniikkaa osaisi jokainen käyttää? Miten älykotien älykkyyttä voisi vielä kehittää? Näitä kysymyksiä pohtivat kuusi kilpailujoukkuetta, jotka osallistuivat viime kesänä älykkään asumisen innovointikilpailuun. Voiton vei Huld Oy:n kehittämä digitaalinen älykodin suunnittelupalvelu.

Kotiautomaatiojärjestelmät ja älyteknologiat ovat vauhdilla yleistymässä suomalaiskodeissa. Markkinoilla älykotiratkaisuja on melkoinen joukko. Älykodin asukkaalle tekniikka tuo helpotusta, hyötyä ja hyvinvointia arkeen. Yksittäisinä laitteina älykkäät lukot, pistorasiat, valaisimet ja ilmalämpöpumput ovat verrattain helppokäyttöisiä.

Älykotikehitys saa kuitenkin myös kritiikkiä. Eri laitteiden integraatio ei ole vielä kehittynyt niin pitkälle, että älykotikokonaisuutta olisi helppo käyttää. Eri valmistajien laitteet eivät välttämättä toimi yhdessä.

Näihin älyteknologioiden kehittämismahdollisuuksiin kiinteistö- ja rakennusalan yleishyödyllinen järjestö KIRAHub pureutui viime kesänä järjestämässään innovointikilpailussa. Mitä digi voisi olla. -kilpailussa haettiin ideoita siitä, mitä kaikkea digitalisaatio, äly ja automaatio voisivat tulevaisuudessa tarjota koteihin.

Inspiraatiota kilpailutiimeille toivat kaksi Naantalin Asuntomessujen taloa, Neulanen ja Rauhalanrinne, jotka sisältävät jo valmiiksi paljon älyä. Rauhalanrinteen älyratkaisuista kerroimme kattavasti edellisessä Talotekniikka-lehdessä 5/22. Rauhalanrinteen taloautomaatiojärjestelmästä ja talossa asuvasta automaatioinsinöörin perheestä löytyy jutut myös Talotekniikan verkkosivuilta.

Vaivatonta vertailua ja suunnittelua

Millaisia ideoita kilpailussa sitten saatiin? Tuomariston mukaan varsin kiinnostavia: kaikkien kuuden finalistijoukkueen kilpailuehdotukset olivat sellaisia, jotka voidaan nähdä joskus markkinoilla. Kilpailun tuomaristo koostui ABB:n, Abloy Yalen, Genelecin, Schneider Electricin sekä kilpailun järjestäjän KIRAHubin ja Suomen Asuntomessujen edustajista.

Kilpailun voittajaksi valittiin teknologia- ja suunnittelutoimisto Huld Oy:n kehittämä digitaalinen älykodin suunnittelupalvelu, Smart Home Designer. 10 000 euroa voittaneeseen tiimiin kuuluivat Anniina Heikkilä, Iitu Kaisto, Mimosa Sukanen ja Pyry Leppälä.  

Voittajatiimin idea ponnistaa suoraan älykodin käyttäjän tarpeista.

− Moni kotiautomaatiosta unelmoiva voi kokea, että järjestelmän hankkiminen on työlästä, aikaa vievää ja vaatii teknistä tietämystä. Digitaalinen palvelumme kartoittaa asukkaiden tarpeet, asumismuodon, budjetin ja mieltymykset ja auttaa suunnittelemaan ja hankkimaan asumista helpottavan kotiautomaatiojärjestelmän ja hyödyntämään sitä, kuvailevat Kaisto ja Leppälä palvelua.

Voittajaideassa järjestelmä ehdottaa käyttäjälle hyödyllisiä automaatioita ja auttaa hankkimaan laitteet ja lisäpalvelut partneriverkostosta. Palvelu tuo yhteen useamman valmistajan ja toimijan ratkaisut.

− Tässä ideassa ei keskitytty yksittäiseen älykotiratkaisuun tai ratkaisujen kokonaisuuteen, vaan metatason ongelmaan: miten saamme tietoisuuden erilaisista ratkaisuista helpommin kaikille ja valinnat ja ostot helposti toteutettaviksi, sanoo Teemu Lehtinen, KIRAHubin toimitusjohtaja ja yksi kilpailun tuomareista.

Palvelu muodostaa älykotiyhteisön, joka tuo asiasta kiinnostuneet ihmiset yhteen. He tuottavat sisältöä, kuten automaatioita, palveluun. Alustan kautta voi vertailla esimerkiksi saman asuinalueen muiden talojen älyratkaisuja ja saada sitä kautta inspiraatiota omaan asuntoon.

− Parhaimmillaan tämä konsepti kiihdyttää älykotikehitystä ja mahdollistaa älykotien todellisen valtavirtaistumisen, Lehtinen sanoo.

Teknologiaa käyttäjän tarpeisiin

Kilpailutiimien jäseninä oli kirjava joukko niin insinöörejä, palvelumuotoilijoita kuin IT-osaajiakin. Palvelumuotoilijoiden runsas edustus oli tuomaristollekin yllätys – virkistävä sellainen.

− Usein tämän tyyppisisissä kilpailuissa mennään teknologia edellä ja niistä innostuvat lähinnä insinöörit, sanoo Lehtinen, itsekin insinööri ja älykotiharrastaja.

− Se myös heijastelee tämänhetkistä älykotikehityksemme tilannetta: pieni joukko innokkaita insinöörejä koodailee älykotiratkaisuja omissa kodeissaan. Meidän pitää ottaa nyt seuraavat askeleet, jotta saamme ratkaisuja helposti käyttöönotettaviksi kaikille.

Asuntomessujen toimitusjohtaja ja tuomariston jäsen Anna Tapio on samaa mieltä: ei teknologiaa teknologian vuoksi vaan käyttäjän tarpeisiin.

− Pelkästään koodailu tai toisaalta pelkkä käyttäjälähtöinen haaveilu ei välttämättä tuota toteuttamiskelpoista tulosta. Mutta kun yhdistämme viisaan insinöörin ja ihmistieteilijän, voi syntyä timanttia.

Tapio sanoo, että yksi tärkeimpiä älykotien käyttäjäryhmiä ovat vanhat ihmiset. He, jos ketkä, tarvitsevat koteihinsa turvallisuutta ja arjen sujuvuutta.

− Siksi insinööritieteen pitää olla todella pitkälle vietyä, jotta kognitiivisesti rajallisilla kyvyillä varustettu ihminenkin pystyy älykotia hyödyntämään.

Älykodeista älykaupunkeihin

Älykotiteknologioiden kehittymisen suurimmat mahdollisuudet liittyvät Lehtisen ja Tapion mukaan juuri arjen helpottamiseen ja jopa hyvinvoinnin parantamiseen.

− Parhaat älykotiratkaisut muuttavat ihmisen elämää paremmaksi, ja asukkaat hyötyvät ratkaisujen tuomasta helppoudesta, mukavuudesta, turvallisuudesta ja ekologisuudesta, sanoo Tapio.

Parhaimmillaan älykotiteknologiat ovat myös ekologisesti ja taloudellisesti kestäviä ratkaisuja, joilla voidaan optimoida kiinteistöjen toimintaa ja säästää energiaa ja kustannuksia.

Entä älykotien tulevaisuus? Mitä kaikkea älykoteihin voidaan tulevaisuudessa suunnitella?

Lehtisen mielestä tärkeintä on, että tulevaisuudessa suunniteltavat älyratkaisut ja -laitteet saadaan toimimaan yhdessä ja pystytään kytkemään osaksi suurempaa järjestelmää.

Kansainvälisesti tällaista suuntausta on jo nähtävissä. Matter-yhteenliittymässä isot teknologiajätit, kuten Google, Apple, Amazon ja Samsung, ovat luoneet yhtenäisen standardin, jonka ansiosta älykodin laitteiden yhteensopivuus paranee.

− Ideana on, että tulevaisuudessa kaikkien Matter-standardia tukevien valmistajien laitteet toimivat yhteen. Se mahdollistaa erilaisien automaatioiden tekemisen aivan uudella tavalla, sanoo Lehtinen.

Lehtisen mukaan mielenkiintoista on myös nähdä, laajeneeko äly tulevaisuudessa yksittäisien kotien ulkopuolelle: naapurustoon, asuinalueille, kaupunkeihin. Älyratkaisuilla voitaisiin optimoida esimerkiksi tietyn asuinalueen energiahuoltoa ja -palveluja.

Lehtinen näkisi älykotikehityksessä mielellään samanlaisen trendin kuin muissakin älylaitteissa ja -ratkaisuissa.

−  Kännyköistä on tullut jokapäiväisiä henkilökohtaisia laitteita, jotka päivittyvät koko ajan paremmiksi. Tesla on vienyt sähköautojen käyttäjäkokemuksen aivan omalle tasolleen. Nekin päivittyvät jatkuvasti paremmiksi. Mikseivät siis myös kodit voisi brändäytyä vastaaviksi, yhä paremmiksi päivittyviksi konsepteiksi?

——————————

KUNNIAMAININTA: Smart Entry

Mitä digi voisi olla. -kilpailun kunniamaininnan sai ennakoiva älykäs eteiskonsepti, Smart Entry. Se helpottaa arjen hallintaa eteisessä, johon kiire ja epäjärjestys usein kulminoituu. Se automatisoi eteisalueen tavara- ja vaatesäilytyksen ja luo tiloihin järjestyksen tuntua.

Kokonaisuus sisältää vaatekaapin, informaatiopeilin, äänimaailman, pukeutumispelin lapsille, automaattisesti puhdistuvat ja ulkonäköä vaihtavat pinnat. Verkkotilauksia varten on oma toimituslokerikko, jossa on kylmätila ruokatilauksille.

Kokonaisuuteen kuuluvat kodinlaitteet keräävät ja vaihtavat tietoa keskenään ja oppivat lukemaan ja ennakoimaan perheen tarpeita. Smart Entry pitää kirjaa vaatekaapin sisällöstä, muistuttaa menoista ja mukaan tarvittavista tavaroista, tekee ehdotuksia sopivista ulkovaatteista sään mukaan ja ohjeistaa sekä kannustaa pelin avulla lapsia pukeutumaan.

Tuomariston mielestä älykäs eteinen oli sympaattinen esimerkki siitä, miten arjesta voidaan tehdä entistä parempaa. Kunniamaininnan ansainneeseen tiimiin kuuluivat Annika de Lamare, Tiina Käyhkö, Sini Tverin, Sara Fager ja Suvi Ferraz.