”Aika entinen ei koskaan enää palaa”
Maaliskuun viimeisenä päivänä esitelty Rakennusteollisuus RT:n suhdannekatsaus on karua luettavaa. Tänä vuonna käydään pohjilla, mutta toisaalta suunta tästä ei voi olla kuin ylöspäin.
Rakennusteollisuus RT:n hallituksen puheenjohtaja, YIT Oyj:n varatoimitusjohtaja Tero Kiviniemi siteerasi edesmennyttä laulajaa ja lauluntekijää Juha ”Watt” Vainiota kertoessaan rakennusalan lähitulevaisuuden näkymistä. Tällä hän viittasi etenkin toimitilarakentamiseen.
”Vuonna 2007 olimme huipulla. Se on nyt ohi ja vallitseva trendi on sen jälkeen ollut laskeva. Nyt näyttäisi pitkä lasku kuitenkin tasaantuvan ja ehkä lähivuosina tapahtuu pientä piristymistäkin, mutta isoja harppauksia ylöspäin ei ole odotettavissa.”
Rakennusteollisuuden kevään suhdannekatsaus kertoo, että rakentaminen supistuu tänä vuonna jo neljättä peräkkäistä vuotta. Rakentamisen kokonaismäärä vähenee vajaalla prosentilla.
Kuluva vuosi on rakennusalalle vielä vaikea. Uudisrakentamisen aloituskuutiot ovat pohjalukemissa, ja etenkin asuntotuotanto vähenee yhä. Korjausrakentaminen on kannatellut kituliasta talonrakentamista.
Kiviniemi oli kuitenkin optimistinen sen suhteen, että selkeästi on nähtävissä parempi tulevaisuus. ”Asumisen tarve ei ole muuttunut mihinkään. Syy tarpeeseen on muuttoliike kasvukeskuksiin ja maahanmuutto sekä perhekoon pieneneminen.”
Talonrakentamisessa aloitukset kääntyvät kasvuun, mutta infrarakentamisessa pysytään miinuksella. Jos talouskasvu voimistuu ja työllisyys nousee, rakentamisen ennakoidaan kasvavan ensi vuonna 2–3 prosenttia. Asuntorakentamisessa käänne parempaan on odotettavissa vuonna 2016, jos kuluttajaluottamus vain saadaan palautettua. ”Me uskomme, että tämän vuoden jälkeen kysyntä viriää.”
Myös isoja hankkeita on lähdössä käyntiin sekä tänä vuonna että ensi vuonna. Paineita rakentamiseen aiheuttaa myös kumulatiivinen vaje asuntotuotannossa, joka on ensi vuonna jäljessä pitkän aikavälin tavoitteista lähes 10.000 asunnon verran.
RT:n pääekonomisti Sami Pakarinen muistuttaa, että työllisyydellä on iso rooli talouskasvussa. Sen suhteen Suomi polki paikallaan vuonna 2014, vaikka euroalueen kasvu on lähtemässä käyntiin. Silti meillä on pitkä matka edessämme saavuttaaksemme edes vuoden 2007 tason.
”Saa nähdä, joutuuko arvioita taas ensi syksynä korjaamaan, mutta nyt pohja nousulle näyttää hyvältä.”
Tuottavuuden parantaminen on yksi keino talouskasvuun, ja siinä etenkin rakennusalalla on suuri potentiaali. Rakentamisen tuottavuus on edelleen hyvin alhaisella tasolla.
RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti haluaa herättää yhteiskunnan päättäjät näkemään selkeämmin sen, että Suomen talouden tulevaisuuden menestys luodaan kasvukeskuksissa. Rakentamisesta yli 80 prosenttia tapahtuu näillä alueilla ja jos valtiovalta ei pistä kampoihin, investoidaan näille alueille yksityistä pääomaa 100 miljardia euroa vuoteen 2030 mennessä.
”Tästä syntyisi valtiolle ja kunnille 40 miljardin verotuotot. Jos näiden alueiden infraan joudutaan panostamaan kuusi miljardia euroa, on erotus vieläkin 34 miljardia euroa. Ja infra on keskeinen asia, jonka ympärille kasvukeskukset rakentuvat”, Pipatti muistuttaa.
