Lappeenrantaan suunnitellaan pienydinvoimalaa

LUT-yliopisto suunnittelee Lappeenrantaan Suomen ensimmäistä tutkimuskäyttöön tarkoitettua mikroreaktoria yhteistyössä yhdysvaltalaisen kumppanin kanssa, kertoo LUT-yliopisto tiedotteessaan.

LUT-yliopisto ja yhdysvaltalaisyritys Ultra Safe Nuclear Corporation ovat allekirjoittaneet yhteisymmärrysmuistion (MOU), jonka tavoitteena on rakentaa Lappeenrantaan MMR-tutkimus- ja -testireaktori.

Käytännössä muistio tarkoittaa, että sopimusosapuolet sitoutuvat valmistelemaan Lappeenrantaan suunniteltua pienikokoista modulaarista ydinreaktoria eli niin sanottua mikroreaktoria yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa.

Ydinvoimatekniikan professori Juhani Hyvärinen sanoo tiedotteessa, että reaktori rakennettaisiin ennen kaikkea tutkimus-, koulutus- ja demonstraatiokäyttöön.

− Reaktorin avulla on tarkoitus tutkia pienten reaktorien käyttämistä osana tulevaisuuden energiajärjestelmää. Reaktori yhdistettäisiin myös Lappeenrannan Energian kaukolämpöverkkoon, missä se osaltaan varmistaisi kaupungin lämpöhuoltoa pitkälle tulevaisuuteen.

Hyvärisen mukaan hankkeessa demonstroidaan etenkin entistä turvallisempaa ja ympäristöystävällisempää ydinvoimatekniikkaa. MMR-reaktori on kaasujäähdytteinen ja pystyy tuottamaan yli 500 celsiusastetta prosessilämpöä, joten se sopii hyvin myös lämmön ja sähkön yhteistuotantoon.

Mikroreaktori olisi toteutuessaan paitsi ensimmäinen laatuaan Suomessa ja myös kansainvälisen ydintekniikan tutkimuksen kannalta erittäin merkittävä.

LUTin kumppanina toimii yhdysvaltalainen Ultra Safe Nuclear Corporation, joka on merkittävä uuden ydinvoimateknologian ja palveluiden toimittaja. USNC:llä on parhaillaan käynnissä MMR-reaktoreihin liittyviä projekteja yhdysvaltalaisen University of Illinois Urbana-Champaignin ja kanadalaisen McMaster Universityn kanssa.

Kaukolämpö on Suomen yleisin lämmitysmuoto. Siitä tuotetaan edelleen yli kolmasosa polttamalla fossiilisia polttoaineita, kuten turvetta, maakaasua ja kivihiiltä, jonka käytöstä on tarkoitus luopua kokonaan vuoteen 2029 mennessä. Pienten modulaaristen reaktoreiden avulla kaukolämmön aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä olisi mahdollista vähentää nopeasti ja pysyvästi.

Juhani Hyvärinen painottaa tiedotteessa, että turvallisuus on yksi merkittävimmistä kriteereistä reaktorin rakentamisessa ja kumppanin valinnassa. Professorin mukaan pienten reaktoreiden turvallisuus perustuu niiden kokoon ja suunnitteluratkaisuihin.

− MMR:n turvallisuuden ja toimintamallin ansiosta USNC on ihanteellinen kumppani LUTille ja Suomelle, kun tavoittelemme hiiletöntä lämmönlähdettä kotitalouksille ja teollisuudelle sekä hiilineutraalia maailmaa, Hyvärinen sanoo.

Lappeenrantaan suunnitteilla oleva 15–30 megawatin lämpötehoinen ydinreaktori on tarpeeksi pieni, jotta se voidaan yhdistää täysin turvallisesti kaukolämpöverkkoon. Reaktori on itsesäätyvä ja sammuttaa häiriötilanteissa itse itsensä. Häiriö- ja onnettomuustilanteissa reaktorin tuottama jälkilämpö poistuu johtumalla ympäristöön, ilman erillisiä turvallisuusjärjestelmiä.

− Pahinta mitä voisi sattua olisi, että reaktori rikkoutuisi niin, että siitä karkaisi jäähdytteenä toimivaa, vappupalloissakin käytettyä heliumia laitoksen ympäristöön. Jäähdytteen joukossa voi olla radioaktiivisia aineita, mutta niin vähän, ettei niiden takia tarvita suojaustoimenpiteitä laitoksen ulkopuolella, Hyvärinen sanoo.

Pienydinvoima on osa tulevaisuuden energiajärjestelmää

Energiakriisin aikana yliopiston pienydinvoimatutkimus on herättänyt yhä laajempaa kiinnostusta. Myös elinkeinoministeri Mika Lintilä on pitänyt esillä pienydinvoiman mahdollisuuksia suomalaisena vientituotteena.

− Ydinvoimapuolella tapahtuu tällä hetkellä paljon hyvää. LUTin tuleva pienydinvoimala ja Yhdysvalloissa otettu askel fuusioenergiassa ovat maailmanluokan uutisia. Lappeenrannan hankkeessa turvallisuus on ykkösjuttu, kuten suomalaiseen ydinvoimatapaan kuuluu, Mika Lintilä sanoo tiedotteessa.

Sekä ministeri että LUTin Juhani Hyvärinen uskovat vahvasti, että Lappeenrannassa toimiva pienydinvoimala on todellisuutta jo tämän vuosikymmenen aikana. Hanke vaatii kuitenkin laajaa yhteisymmärrystä alueellisten toimijoiden ja asukkaiden kanssa. Kaikki osapuolet ymmärtävät, ettei kyseessä ole läpihuutojuttu.

− Olemme päättäneet tehdä tämän. Emme siksi, että se olisi helppoa, vaan siksi, että se on vaikeaa, ja aiomme käynnistää reaktorin ennen seuraavan vuosikymmenen alkua, Juhani Hyvärinen sanoo presidentti Kennedyn kuuluisaa kuulentopuhetta mukaillen.