LVI-asentaja Seppo Niemi tekee töitä Inarissa – Talotekniikkaan tuo haasteita kylmyys ja rautapitoinen vesi
Seppo Niemi Inarin Lusmaniemessä, Paadarjärven rannalla. Niemen tarkoituksena oli asentaa vesijohtoon sulanapitokaapeli, mutta toisin kävi. ”Vesikaivo oli siinä kunnossa, että ei kannattanut laittaa kaapelia. Teen loppukesästä kaivoon perusteellisen kunnostuksen”, Niemi kertoo. Kuva: Pertti Turunen
LVI-asentaja Seppo Niemi muutti Inariin asumaan ja töihin Keski-Suomesta. ”Inarissa arvostetaan avoimuutta. Sitä, että sanot asiat niin kuin ne mielestäsi ovat. Inari on ihana paikka asua ja vie 100–0 voiton siitä, missä olen tähän mennessä työskennellyt.”
Juttu on julkaistu alun perin toukokuussa 2022 Talotekniikka-lehdessä 4/2022.
Pohjoisessa pakkaskausi on pitkä. Sen tietää reilut kolme vuotta Inarissa asunut ja työskennellyt LVI-asentaja Seppo Niemi. Inarissa lämmityskausi voi kestää jopa 9–10 kuukautta ja alkaa jo syyskuun puolessa välissä.
– Toissa kesänä taisi olla vain kaksi viikkoa, jolloin lämmitystä ei tarvittu ollenkaan. Pitkä lämmityskausi tuo haastetta laitteistoille ja tekniikalle. Lämmityskausien pituus eroaa täällä merkittävästi eteläisemmästä Suomesta. Jo Rovaniemellä se alkaa olla lyhyempi, Niemi sanoo.
Pohjoisessa kylmyys menee syvälle maahan. Se pitää osata huomioida esimerkiksi rakennusten eristyksissä ja sokkeleiden läpivienneissä.
– Kun kaivoimme yhden viemärin sydäntalvella uusiksi, routa ylsi 1,8 metrin syvyyteen. Vesijohtoja saisi täällä tammi–helmikuussa sulattaa niin paljon, ettei muita hommia tarvitsisi tehdä ollenkaan.
Suurin osa Inarin omakotitaloista on Niemen mukaan rakennettu 1960–1980-luvuilla, mutta vesijohtoja sulatellaan paikkakunnalla uudemmissakin kohteissa. Tammikuussa viemärit jäätyivät vain pari vuotta vanhassa inarilaishotellissa.
Kylmyyden lisäksi talotekniikkaan tuo Inarissa haastetta rautapitoinen vesi.
– On lottovoitto saada hyvää vettä täällä omakotitalokiinteistön porakaivosta. Omassa talossamme vedessä on rautaa 1 600 mikrogrammaa litrassa. Se on ongelma, johon en tässä mittakaavassa ole törmännyt muualla.
Diagnostikon vianetsintää
Niemi on toiminut LVI-asennusyrittäjänä vuodesta 2008 lähtien. Hän kutsuu itseään vianetsijäksi ja diagnostikoksi – sitä hänen työnsä varsinkin huoltoasennuspuolella ja isommissa kiinteistöissä on. Osa työajasta menee myymiseen.
– Myyn osaamistani ja ammattitaitoani ja koetan sitten lunastaa puheeni. Olen yritykseni ainut työntekijä, eikä minulla pyöri sukat jalassa työllistämisen suhteen. Kuukauden verran minulla oli yksi kaveri töissä, ja siitä tuli itselleni paljon lisätyötä. Mutta katsotaan, miten nälkä syödessä kasvaa.
Viimeisten kahden vuoden aikana Niemi on tehnyt poikkeuksellisen vähän perinteistä huoltokeikkaa. Talvi 2021 kului saamelaismuseo Siidassa – ei putkitöissä vaan alihankkijana tekemässä teräsrakenteita pääurakoitsijalle. Niemi piirsi malleja, tilasi suunnittelemiaan kappaleita ja asensi niitä.
– Kesällä sitten tein omakotitaloihin lämpö- ja vesijohtoremontteja sekä maalämpöpumppuja ja ilma-vesilämpöpumppuja. Ensi kesänä minua odottaa muutama isompi saneerauskohde, kun lumet ehkä juhannukseen mennessä täältä sulavat.
Ihan kaikkiin alan hommiin Niemeä ei enää saa houkuteltua: viemärinaukaisuja ja vesijohtojen sulatuksia hän on saanut tehdä uransa alkuaikoina riittävästi.
Oppirahat maksettu
Niemi on tehnyt suurimman osan putkityöurastaan Keski-Suomessa, jossa hän päätti silloisen yhtiökumppaninsa kanssa keskittyä työskentelemään vain yrityksille. Yksityisten asiakkaiden palveleminen toi liikaa työtunteja, joista ei pystynyt laskuttamaan.
– Inarissa teen yksityisillekin mielelläni. Täällä ihmiset arvostavat osaamista ja rehellisyyttä. Jos sanon, että ehdin tulla vasta ensi vuoden puolella, he vastaavat: ok, tule ensi vuonna. Siinä on iso ero Keski-Suomeen.
Hinnoittelussa Niemi pitää tiukan linjan. Oppirahat oman työn aliarvostamisesta on maksettu. Niemen yrityksen Seppona Oy:n on tarkoitus tuottaa voittoa.
– Saan aika harvoin puheluita, jotka alkavat tuntihinnan kysymisellä. Mutta kun sitä kysytään, asiakas ottaa tai jättää. Hinta edellä -keskusteluun en lähde. Se on varmaa, että joku tekee aina halvemmalla.
Kun Niemi muutti Inariin, hän varautui ainakin pariin töiden suhteen hiljaiseen kuukauteen.
Toisin kävi: kalenteri täyttyi viikossa puoleksi vuodeksi eteenpäin. Töitä löytyi osin tuttujen ja taustatyön avulla. Niemi googletteli ja soitteli inarilaisille armeijakavereilleen saadakseen tietoa paikkakunnan rakennusliikkeistä.
Aluksi Niemi työskenteli Inarissa edellisen yrityksensä kautta. Yritys meni konkurssiin koronan takia.
– Tammikuun 2020 laskutus taisi olla 300 euroa. Korona lopetti työt kuin seinään. Tulkitsin myös asiakkaideni puheiden rivien väleistä, että firmani olisi hyvä olla Inarissa kirjoilla. Kun perustin uuden yrityksen Inariin, asiakkaita riitti heti vuodeksi. Siitä päättelin, että meikäläisen kaltaiselle toimijalle on täällä jonkun verran tilausta.
Kylmä pohjavesi tuo mitoitushaasteita
Isossa mittakaavassa ajateltuna talotekniikka on Niemen mielestä Suomen sisällä samanlaista pohjoisessa kuin etelämpänä. Pieniä merkittäviä eroja kuitenkin löytyy, esimerkiksi lämpöpumppujen mitoituksesta.
– Maalämpöpumppujen mitoituksen suhteen olen nähnyt ja korjannut kohteita, joissa omakotitaloon on tullut tekijä etelämmästä. Tekijä on varmasti mitoittanut pumpun vyöhykekartan mukaan. Mutta jos mitoitusohjelma antaa maalämpöpumppupuolella energiakaivon tai -kentän tulokseksi X, siihen pitää täällä lisätä kerrointa, Niemi sanoo.
Mitoitusohjelman tulos ei Inarin korkeudella Niemen mukaan siis riitä.
– Vyöhykekartan mukaan täällä on menoveden mitoituslämpötila miinus 35 astetta. Se pitää varmasti suunnilleen paikkansa. Mutta jos katsoo pohjavesikarttojen mittaustuloksia, on pohjaveden lämpötila esimerkiksi Keski-Suomessa noin 6–7 astetta. Omassa talossamme pohjaveden lämpötila on Inarissa kolme astetta.
Niemi pohtiikin, pitäisikö mitoituskarttoja tarkastella uudestaan.
– Sanotaan, että lämpötila tasoittuu noin 30–40 metrin jälkeen. Että sen jälkeen on aivan sama onko Utsjoella vai Hangossa. Mutta kylmempi pohjavesi aiheuttaa toimenpiteitä mitoitukseen. Olisiko aihetta tehdä joku peliliike siinä, miten energiakenttiä täällä mitoitetaan? Niemi kysyy.
Suunnittelu- ja toteutusportaan yhteistyötä
Kun Niemi kohtaa LVI-asentajan työssään epäkohtia, hän pyrkii miettimään asiaa suunnittelijan kannalta: sitä, miten suunnittelija on kyseisen asian ajatellut.
– Suunnittelijat sortuvat jonkin verran ylisuunnitteluun, mutta onneksi aika vähän. Suunnitelman toteutus on kuitenkin ainainen ongelma, Niemi sanoo.
Joskus Niemi kysyy suunnittelijalta suoraan, mitä tämä on suunnitelmallaan tarkoittanut.
– Silloin vastaus on aina sama: se on vain suunnitelma, mitat tarkistetaan työmaalla ja teet niin kuin tulee hyvä.
Vastakkainasettelua Niemi ei suunnittelijoiden ja asentajien välille halua lietsoa. Päinvastoin: hänen mielestään olisi tervetullutta koko talotekniikka-alalle, että suunnittelu- ja toteuttajaporras ymmärtäisivät paremmin toistensa työtä.
– Kannustan asentajia suunnittelijan viereen suunnittelupöydän ääreen, katsomaan tietokoneen ruutua ja miettimään, mitä suunnittelija siinä näkee. Suunnittelijoita taas kannustan menemään työmaalle asentajan mukaan.
Niemi korostaa, että Suomessa LVI-suunnittelijoilla on paljon valtaa. Esimerkiksi urakkaan valittavien materiaalien ja menetelmien suhteen.
– Tein 5–10 vuotta sitten urakoita, ja jokaisessa LVI-työselostuksessa vesijohdot tehtiin kuparilla juottamalla ja lämpöjohdot hitsaamalla. Siihen on voinut tulla muutosta, mutta kyllä materiaaleja ja menetelmiä on paljon.
Niemi suosittelee kaikille LVI-suunnittelijoille myös ISH-messuja Frankfurtissa.
– Siellä näkee, että esimerkiksi hanoille ja vessanpytyille löytyy paljon eri toimittajia.
Inarissa on ihmisen hyvä olla
Niemi kokee luonnon ja ihmiset Inarissa erilaisina kuin etelämpänä. Paljasjalkaisten inarilaisten kanssa hän pärjää suoruudella ja rehellisyydellä – siten häntä itseäänkin kohtaan ollaan suoria ja rehellisiä.
– Inarissa on ihmisen hyvä olla. Täällä saa hyvin tehdystä työstä hyvän palautteen. Se kannustaa tekemään asiat paremmin.
Niemi harrastaa metsästystä ja kalastusta sekä pitää luonnosta. Erämaa onkin vastassa jo puolen tunnin ajomatkan päästä Inarin kirkonkylältä. Siitä Niemi jatkaa eteenpäin kävellen, veneellä tai moottorikelkalla.
Inarin ihanuuden on huomannut moni muukin.
– Inarissa muualta muuttaneista puhutaan tuulentuomina. Meitä tuulentuomia on täällä paljon.
