HSY laajensi ilmanlaatumittauksiaan

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY mittaa ilmanlaatua vuonna 2017 neljässä uudessa paikassa. Mittauksilla selvitetään liikenne- ja pientaloalueiden ilmanlaatua sekä lentoliikenteen vaikutusta ilmanlaatuun.

Mittausasemat keräävät tietoa muun muassa hengitettävien hiukkasten, pienhiukkasten ja typenoksidien pitoisuuksista. Erityisesti hengitys- ja sydänsairaat sekä pienet lapset voivat saada ilmansaasteista oireita, ja he voivat vähentää altistumista seuraamalla ilmanlaatutilannetta.

Töölön Mechelininkadun alkupäähän sijoitettu mittausasema antaa tietoa ilmansaasteiden pitoisuuksista vilkasliikenteisellä alueella. Erityisesti seurataan typpidioksidin vuosiraja-arvoa.

Helsinki-Vantaan lentoaseman mittausasema kertoo lentoliikenteen ja lentoaseman ajoneuvoliikenteen vaikutuksista ilmanlaatuun. Asemalla mitataan liikenteestä syntyviä ilmansaasteita kuten pienhiukkasia ja typpidioksidia.

Vantaan Rekolaan sijoitetun siirrettävän aseman sekä Helsingin Vartiokylässä sijaitsevan pysyvän aseman avulla HSY tutkii puunpolton vaikutuksia pientaloalueiden ilmanlaatuun. Mitattavia puunpoltossa syntyviä ilmansaasteita ovat muun muassa pienhiukkaset ja polysykliset aromaattiset hiilivedyt eli PAH-yhdisteet.

Keravan keskustassa Aleksis Kiven tiellä HSY selvittää ilmanlaatua vilkasliikenteisen Keskustan kehän varrella.

Siirrettävien mittausasemien lisäksi HSY:llä on pääkaupunkiseudulla seitsemän pysyvää mittausasemaa. Helsingissä ne on sijoitettu Vartiokylän lisäksi Brahenkentälle sekä keskustassa osoitteisiin Mannerheimintie 5 ja Mäkelänkatu 50. Espoossa ilmanlaatua mitataan pysyvästi Leppävaarassa ja Luukissa. Vantaalla mittausasema sijaitsee Tikkurilan Neilikkatiellä.

HSY tekee vuosina 2014–2018 Uudenmaan ilmanlaadun seurantaa myös laajemmin. Keravan lisäksi ilmanlaatua mitataan Lohjan mittausasemalla.

Pääkaupunkiseudun ilmanlaadun voi tarkistaa osoitteesta www.hsy.fi/ilmanlaatu.

INFO: Tietoa ilmansaasteista

• Hengitysilmassa olevat typenoksidit ovat peräisin liikenteen, erityisesti raskaan liikenteen päästöistä. Eniten terveyshaittoja aiheuttaa typpidioksidi. Se supistaa korkeina pitoisuuksina keuhkoputkia ja lisää hengityselinoireita erityisesti lapsilla ja astmaatikoilla.
• Pienhiukkasia syntyy pääasiassa liikenteen ja puunpolton päästöistä. Lisäksi sitä kulkeutuu pääkaupunkiseudulle maan rajojen ulkopuolelta. Pienhiukkasia pidetään erityisen haitallisina terveydelle, sillä ne pääsevät tunkeutumaan keuhkojen ääreisosiin saakka.
• Hengitettävät hiukkaset ovat suurimmaksi osaksi liikenteen nostattamaa katupölyä. Se voi aiheuttaa haittaa terveydelle etenkin keväisin. Karkeiden hiukkasten pitoisuuksien kohoaminen heikentää erityisesti hengityssairaiden hyvinvointia.
• EU:n PAH-yhdisteille eli polyaromaattisille hiilivedyille asettama tavoitearvo ylittyy monilla pääkaupunkiseudun pientaloalueilla, joilla poltetaan paljon puuta. PAH-yhdisteitä syntyy epätäydellisessä palamisessa. Monet PAH-yhdisteet lisäävät syöpäriskiä.