Talotekniikkaa biotuotetehtaan katolle
Metsä Fibren maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas on Suomen metsäteollisuuden kaikkien aikojen suurin investointi.
Äänekoskelle nouseva Metsä Groupiin kuuluvan Metsä Fibren biotuotetehdas on iso referenssi ilmanvaihdon avaintoimittajalle Fläkt Woodsille. Toimitus on yrityksen historian suurin: 23 täydellistä ilmankäsittelyn konehuonetta.
Metsäteollisuuden käyttöön räätälöity IMP-20-tuloilmakone kuuluu Fläkt Woodsin tuotevalikoiman suurimpiin. Ilmavirta on 20 m3/s ja lämmitysteho 1 MW. Sopimuksen hinta on liikesalaisuus.
”Puhutaan miljoonaluokan toimituksesta”, Fläkt Woodsin erikoistuotteisiin keskittyvän projektiosaston myyntipäällikkö Jan Isaksson kaartaa.
Uutta Äänekosken toimituksessa ei ole pelkästään koneiden määrä ja teho. Kun pääsääntöisesti jäähdyttävät IV-koneet sijoitetaan sähkötilaan, Äänekoskella tilan säästämiseksi konehuoneet nostetaan oheislaitteineen massatehtaan, kuorimon, haihduttamon, meesauunin polttopään, happilaitoksen sekä turbiinirakennuksen katolle.
”Täällä on tällä hetkellä 1600 henkilöä töissä ja kaikki, mitä voidaan siirtää pois prosessitiloista, helpottaa työskentelyä ja on tärkeää myös aikataulun kannalta. Oli strateginen päätös, että IV-koneet ostetaan valmiina suoraan valmistajalta, näin on pystytty määrittelemään miten ne tehdään ja mitkä komponentit niihin tulee”, projektin LVI-puolesta vastaava Fredrik Kaslin perustelee.
”Tilan säästö on huomattava”, Metsä Fibren rakennuspäällikkö Pekka Salomaa kehuu.
Katolle vuosikymmeniksi
IV-koneiden matka rekan lavalta turbiinirakennuksen katolle alkaa aamukuudelta. Havatorin nosturi nostaa 8,2 metriä pitkän, 3,6 metriä leveän, 3,2 metriä korkean ja kahdeksan tonnia painavan konehuoneen 50 metrin korkeuteen katolle viidessä minuutissa.
Konehuone asennetaan vesikatolla olevan perustuksen päälle. Sen sisäinen putkisto kuuluu Fläkt Woodsin toimitukseen. Tilaaja tuo sähkön, ohjauskaapelit ja putkistot IV-koneen sisällä olevaan sähkökeskukseen sekä riviliitinkaappiin ja putkiston laippaliitokseen.
Kattokoneiden tuottama tuloilma kanavoidaan prosessialueille joko perinteisillä ilmastointikanavilla tai elementtikanavilla. Ilmakanavaputkistot vetävät rakennuksesta riippuen Caverion tai Are.
Vesikatoille asennetaan myös prosessitilojen isot poistokojeikot, jotka ovat aksiaalipuhaltimia. Koneikot ovat ilman kanavointia. Konehuoneisiin on asennettu myös Mastervent Oy:n koteloituja koneikkoja tuloilman tuottamiseksi muihin rakennuksien tiloihin.
Kattokoneet ovat samaa suuruusluokkaa, mutta jokainen rakennetaan varta vasten kyseistä tuotantoyksikköä varten. IV-koneen ohjaus on toteutettu keskitetysti tehdasautomaatiojärjestelmästä. Ilma- ja vesilämpötila-anturit, suodattimen paine-eroanturi sekä peltimoottorien ohjauskaapelit tuodaan kytkentäkaappiin riviliittimille. Sieltä tiedot lähtevät keskitetysti tehdasautomaatiojärjestelmään.
Katolla konehuoneen on toimittava vuosikymmenien ajan hyvin ankarissakin olosuhteissa, joten erikoisvarustukseen kuuluvat muun muassa Parocin lämmöneristyselementit. Lämmitysaineena on glykolivesiliuos.
Kotimaista energiatehokkuutta
Tehdashankkeen tärkeä linjaus on energiatehokkuus. Biotuotetehtaan LVI-suunnittelusta vastaavan Sweco Industry Oy:n projektipäällikkö Petri Tammikivi kertoo, että tarjousvaiheessa on painotettu myös kotimaisuutta.
”Lähtökohtana oli, että mahdollisimman paljon pyritään ottamaan kotimaista tuotetta ja työvoimaa. On hyvä, että kattokoneen valmistaja on Suomessa, se helpottaa jatkon kannalta huoltotoimintaa.”
Isaksson laskee, että toimituksen kotimaisuusaste on yli 90 prosenttia. IV-konehuoneet kootaan alihankintapajalla Kaarinassa. Fläkt Woods valmistaa koneiden sydämen eli puhaltimen Turun tehtaalla.
Yhteensä IV-konehuoneessa on komponentteja pariltakymmeneltä valmistajalta, jotka ovat etupäässä Turun seudulta. Moottori tulee ABB:n Vaasan tehtaalta. Myös suunnittelu ja asennustyö ovat kotimaisia. Lämmönvaihtimet tulevat ruotsalaiselta toimittajalta.
Vaikka laitetoimittajat ovat pääosin kotimaisia, valtavalla työmaalla puhutaan monia kieliä.
”Jos kartalle kiinnitettäisiin lippu niiden maiden kohdalla, jotka täällä on edustettuna, kartta olisi varsin kirjava”, Isaksson hymähtää.
”EU- alueella työvoiman liikkuvuus on vapaata, mutta rakentajien puolella suomalaisuusaste on pitkään pysynyt yli 90 prosentissa. Tällä hetkellä suomalaisia on noin 60 prosenttia. Laitetoimituksissa suomalaisuusaste on yli 70 prosenttia”, Salomaa arvioi.
Organisoitavaa riittää
Kattokoneiden toimituspäivämäärät lyötiin lukkoon jo sopimusvaiheessa tammikuussa. Ensimmäiset kaksi konehuonetta nostettiin Äänekoskelle lähtevän rekan lavalle Kaarinassa 7. päivä huhtikuuta. Yhteensä turbiinirakennukseen tulee kolme konehuonetta.
Projekti on jaettu osaurakka, jossa rakennuttajana ja toteuttajana on Metsä Fibre itse. Osaurakoita on rakennusteknisissä töissä satakunta, lisäksi tulevat talotekniset hankintapaketit. Näihin kaikkiin liittyy kuljetuksia.
Tässä vaiheessa, kun kaikki biotuotetehtaan rakennukset ovat pystyssä, 40 hehtaarin kokoinen työmaa on tullut ahtaaksi ja kuljetukset sekä Havatorin nostureiden käyttö on aikataulutettava tarkkaan. Turbiinirakennuksen IV-konehuoneiden nostoa on aikaistettu perässä tulevien Valmetin kattilaelementtien tieltä.
”Tuolla rannan puolella on vielä 6 tai 7 kuljetusta jonossa”, Kaslin kuvaa.
Toimittajat ilmoittavat kaksi viikkoa etukäteen milloin kuljetukset ovat tulossa. Perjantaisin työmaapalaverissa käydään läpi myös tulevan viikon nostureiden ja teiden käyttö.
Prosessimiehet ensin
Hanke etenee tuotantoprosessit ja -laitteet edellä. Rakentajat ja LVI-asentajat väistävät, keskeyttävät ja palaavat taas työhönsä sitten, kun se on mahdollista. Törmäyksien välttämiseksi myös LVI-puolen on osattava ennakoida prosessitekniset ratkaisut.
Onnistumisen edellytys on koordinoinnin ohella tehokas suunnittelun ohjaus. Tammikiven mukaan LVI-puolen suunnittelua tehdään yhteistyössä prosessiputkisuunnittelun ja sähkösuunnittelun kanssa. Asennustöitä koordinoivalle Kaslinille yksi haasteellisimpia rakennuksia on turbiinisali.
”Koko alakerta tulee täyteen putkia. Myös meidän ilmastointiputket ovat siellä ja pitää miettiä tarkkaan millä korkeudella ne kulkevat ja mihin ne asennetaan.”
IV-konehuoneet pyritään nostamaan katolle ennen kuin rakennuksen sivuille tulee prosessilaitteita. Eri tuotantoyksiköissä konehuoneiden asentamisen urakoivat eri yritykset. Turbiinirakennuksessa se on Caverionin asennusryhmän vastuulla, putket vedetään koneeseen alakautta hallin puolelta. Toistaiseksi ilmanvaihtokanavat on viety turbiinitasoon odottamaan milloin turbiini saadaan paikalle. Turbiinisalin koko seinä joudutaan talvella avaamaan turbiiniasennusta varten.
Kuorimolla seinä on auki, kunnes saadaan vedettyä kuorimarummut sisälle. Haihduttamossa asennusjärjestyksen takia ensin tehtiin valmiiksi isot IV-kanavat sillä varauksella, että kanava tulee menemään putkisillan kautta.
”Kanavasta pitää ottaa pala pois, jotta putkisilta saadaan työnnettyä paikoilleen ja kanava menee vastaavasti putkisillan rungon välistä”, Tammikivi kuvaa.
Caverion vastaa IV-koneiden asennuksista myös massatehtaalla, klooridioksidilaitoksessa ja happilaitoksessa. IV-puolen työmaapäällikkö Pauli Pirhonen kehuu, että yhteistyö pelaa hyvin.
”Tämä on sellaista taiteilemista, mutta kyllä tämä valmiiksi saadaan.”
”Mitään asennettua ei ole vielä tarvinnut purkaa. Nykyään, kun kohteet mallinnetaan ja laaditaan asennusjärjestys, me kyllä noudatamme niitä”, Are Oy:n IV-puolen toimialapäällikkö Henrik Koivuranta sanoo.
”Kaikki on mallinnettu PDMS-ohjelmalla, siinä tehdään törmäystarkastukset, mutta koordinaatit pitää tarkistaa, että laitteet tulevat oikeaan paikkaan”, Kaslin sanoo
Talvi tulee, tahti kiihtyy
Rakentamisen ja talotekniikan töiden osuus biotuotetehtaan 1,2 miljardin euron investoinnista on noin 250 miljoonaa. Lämmitettävää tilaa on yhteensä 1, 2 miljoonaa kuutiota eli 12 eduskuntatalon verran. Rakennusten bruttoala on 142 000 neliömetriä.
Talotekniikan valmiusaste syyskuun alussa oli noin 42 prosenttia. LVI-puolen suurin haaste on saada lämmitykset toimimaan. Talvea ajatellen on käynnistetty Lämmöt päälle -projekti. Sen tärkein vaihe on viikolla 40, jolloin työmaan vieressä sijaitsevalla Metsä Fibren käyvällä tehtaalla on vuosihuoltoseisokki. Silloin sen höyrylinjaan tehdään putkiliitokset tulevan talven väliaikaista lämmitystä varten. Kaikki aukot seinissä suljetaan ja prosessitiloihin saadaan yli 10 asteen lämpö.
Salomaa on tyytyväinen. Rakentajat ovat pysyneet aikataulussa.
”Mekaaniset ovat päässeet aikaisemmin nostamaan omaa miesvahvuuttaan kuin mitä alun perin ajateltiin. Se tulee vaikuttamaan siihen, että loppusuoran piikki tulee matalammaksi ja vähän aikaisemmaksi. Toivotaan, että se antaa meille enemmän aikaa ajaa laitos ylös ja komissiointivaihe on hallitumpi”.
Tehtaan koekäyttö alkaa keväällä 2017 ja tehdas valmistuu vuoden kolmannella neljänneksellä. Alkuvaiheessa joudutaan ottamaan höyry vanhalta tehtaalta. Kun uusi tehdas käynnistyy, vanha tehdas puretaan pois. Nimellistuotannossa biotuotetehdas on kesällä 2018.
Äänekosken biotuotetehdas on pohjoisen pallonpuoliskon suurin puuta jalostava laitos. Sen kaikki tuotteet ovat biotuotteita. Sellun lisäksi biotuotetehdas valmistaa sivuvirroista erilaisia biomateriaaleja ja -kemikaaleja, bioenergiaa ja -lannoitteita. Raaka-aineet ja sivuvirrat hyödynnetään sataprosenttisesti. Tehdas tulee tuottamaan kaiken tarvitsemansa energian puusta.
teksti Santeri Pakkanen
kuvat Petri Blomqvist
