Miten luottamus rakentuu allianssimalleissa?

Rakennusteollisuus on tällä hetkellä suuren myllerryksen keskellä. Media repii otsikoita kustannushaasteista, tehottomuudesta ja epäonnistuneista projekteista. Yhdeksi ratkaisuksi rakennusteollisuuden monimuotoisiin haasteisiin on esitetty entistä yhteistoiminnallisempia toteutusmuotoja kuten esimerkiksi allianssimallia.

Allianssin periaatteena on tehdä asiat yhdessä sovitun sopimuskehyksen puitteissa. Tällaisissa malleissa yhtenä tärkeimpänä tukijalkana toimii luottamus. Miten luottamusta voidaan rakentaa allianssimallissa? Mitkä tekijät rakentavat luottamusta ja miten luottamus näkyy tulosviivan alla?

Assemblinin kehittämispäällikkö Riina Kosonen on työskennellyt rakennusalalla yli 14 vuotta ja seurannut rakennusalan haasteita: ”Rakennusurakat näyttäytyvät vaivalloisina ja turhauttavina hankkeina, joissa ihan liikaa aikaa ja energiaa kuluu vastuista kiistelemiseen ja urakkarajojen määrittelemiseen”.

Vuonna 2015 Kosonen pääsi opiskelemaan maisteritutkintoa Lappeenrannan teknilliseen yliopistoon. Gradun aiheeksi nousivat allianssit. Koska rakennusala pitkälti on perustunut epäluottamukseen, oli toteutusmuotoon herkullista yhdistää juuri nimenomaan luottamus ja sen rakentuminen.

Kosonen pääsi perehtymään alliansseihin jo vuonna 2014, kun Assemblinin ensimmäinen allianssikohde aloitettiin Helsingin Kruunuvuorenrannassa. As. Oy Kruunuvuoren Ankkuri on Kruunuvuorenrannassa sijaitseva asuinkerrostalokohde, jonka kehitysvaihe alkoi keväällä 2014, ja alkuvuodesta 2015 siirryttiin toteutusvaiheeseen. Rakennuttajana kohteessa toimi Merimieseläkekassa. Kesäkuun lopussa 2016 valmistunut kohde on tähän mennessä ensimmäisiä puhtaasti allianssimallilla Suomessa toteutettuja talonrakennushankkeita.

”Allianssimallissa yksi suurimmista haasteista on aikaansaada täysi luottamus kumppaneiden kesken ja ohjata koko toteuttajatiimi toimimaan aidosti yhteisen päämäärän hyväksi. Tässä on monille urakoitsijoille oppimisen paikka. Kun sopimusehdot on asetettu kaikkien kannalta kohtuullisiksi ja tavoitteet realistisiksi, on mahdollista löytää ja toteuttaa innovaatioita sekä kustannustehokkuutta aivan uudella tasolla”, kertoo Assemblin Oy:ssä liiketoimintajohtajana työskentelevä Antti Rovamaa.

Allianssiasiantuntemusta tarvitaan

Alliansseista on kirjoitettu tähän mennessä kourallinen diplomitöitä, jokunen pro gradu-tutkielma ja yksittäisiä väitöskirjoja. Australiasta kotoisin oleva allianssimalli saapui Suomeen vuonna 2010. Asiantuntijuutta voi olla vaikea löytää, koska nekin yritykset jotka ovat aloittaneet allianssiurakat heti 2010-luvun alussa, ovat olleet vasta noin viidessä eri allianssi-projektissa mukana.

”Ala on hyvin perinteinen ja meininki hiukan jäykkää. Monilla liittyy tähän toimialaan paljon negatiivisia adjektiiveja. Haluan omalla työlläni edesauttaa alaa tuottavampaan ja houkuttelevampaan suuntaan”, Kosonen sanoo.

Kososen tutkimuksessa Luottamuksen rakentuminen alliansseissa tutkittiin sitä, miten luottamus rakentuu allianssimallin kaltaisessa yhteistyötoimintamallissa. Työssä on selvitetty luottamusta rakentavia tekijöitä allianssin eri vaiheissa sekä kartoitettu, miten luottamusta voidaan tehostaa ja mitkä seikat heikentävät luottamusta. Vertailevassa case-tutkimuksessa Kosonen haastatteli yhteensä 19 eri henkilöä. Haastateltavista henkilöistä osa oli mukana Helsingin Yliopiston Tiedekulman- allianssiprojektissa ja osa Turun Syvälahden monitoimitalon-allianssiprojektissa.

Vikkelän luottamuksen avut

Kososen tutkimus osoitti, että luottamus on erittäin monimutkainen ilmiö, johon vaikuttavat organisationaaliset, rationaaliset ja tunneperäiset tekijät. Tutkimuksen mukaan luottamusta rakentavina tekijöinä pidetään aiempia siteitä, yhteistä tekemistä, tekoja, asennetta, tahtoa ja vuorovaikutusta. Luottamus rakentuu allianssin kaikissa vaiheissa, mutta kehitysvaihetta pidetään luottamuksen rakentumisen osalta erityisen tärkeänä.

”Kruunuvuoren Ankkurissa urakoitsijoiden välinen luottamuksen rakentaminen oli suuressa roolissa. Allianssimalli oli kaikille aivan uusi tapa toimia, eikä projekteja ollut juurikaan Suomessa, joita olisi voinut referoida. Silloin nimenomaan luottamus yhteistyökumppaneiden välillä korostui”, kertoo Rovamaa.

Kososen tutkimustuloksista ilmeni, että luottamuksessa on koko ajan mahdollisuus epäonnistua: ”Tutkimukseni mukaan luottamus voi heikentyä ja jopa rikkoontua, mutta toisaalta luottamusta on mahdollista useimmiten rakentaa uudelleen. Se tapahtuu tekojen kautta vähitellen. Luottamusta rakentavista tekijöistä tärkein on yksilöiden väliset aiemmat siteet. Ne antavat mahdollisuuden luottamuksen rakentamiseen jo aivan projektin alkuvaiheessa.”

Mielenkiintoinen tutkimushavainto oli, että luottamuksen rakentuminen voi olla tahdosta ja asenteesta kiinni. Asenne oli aihe, joka mainittiin moneen otteeseen alliansseista puhuttaessa haastatteluissa. Tahto ja asenne viittaavat tunneperäiseen toimintaan enemmän kuin havaintoihin perustuvaan toimintaan. Vaikka rakennusalaa pidetään rationaalisuuteen keskittyvänä toimialana, niin tunneperäisillä tekijöillä on tehdyn tutkimuksen mukaan yllättävänkin paljon vaikutusta toimintaan. Tämä on tärkeä havainto ja hyvä pitää mielessä työmaatoiminnassa.

”Allianssiprojektit ja -tekijät ovat kuitenkin vielä aika lapsen kengissä. Tästä syystä on fakta se, että ihmiset eivät tunne toisiaan eikä heillä ole kokemusta allianssin toimintamalleista. Tässä vaiheessa nopeaa luottamusta rakentavien tekijöiden tietäminen on kullan arvoista”, kertoo Rovamaa.

Miten luottamusta sitten rakennetaan ja miten vältetään karikot?

Allianssimallissa luottamuksen rakentuminen ei lopu missään vaiheessa. Siinä vaiheessa, kun projekti luovutetaan asiakkaalle, voidaan sanoa, että siitä hetkestä alkaen luottamusta vasta testataan, onko sitä rakentunut. Nopea luottamus perustuu toimintaan. Tämän luottamuksen ainekset kerätään toisista konteksteista kuten säännöistä, roolisidonnaisuuksista, kolmannen osapuolen suositteluista, luottamustaipumuksesta tai kategorisoinnista. Toisin sanoen, mitä parempi maine urakoitsijalla on, sitä parempi ja uskottavampaa on nopea luottamus.

Projektit ovat loppujen lopuksi vain väliaikaisia organisaatioita, joissa allianssi toimii mahdollistaja, ei pelastajana, eikä missään nimessä kuitenkaan varmana ratkaisuna. ”Jotta alliansseissa onnistuttaisiin ja luottamus rakentuisi, tarvitaan organisaatiokulttuurin muutos. Tämä koskee aika montaa rakennusalan yritystä. Taustalla vaikuttavat edelleen vahvasti perinteiset urakkamallit ja toimintatavat. On ihan selvä, että jos työkulttuuri on jo valmiiksi avointa, siitä on helpompi lähteä rakentamaan luottamusta missä tahansa projektissa, ” toteaa Kosonen.

”Tietoa ei pidä pantata yritysten välillä, vaan sitä pitää jakaa avoimesti kaikkien osapuolten kesken. Tarvitaan yhteistoimintaa. Siitä kielii fakta, että rakennustyön tuottavuus ei ole nousut viimeiseen 30 vuoteen, ja välillä mennään jopa alaspäin. Tehdään yhdessä tästä alasta houkutteleva ja laadukas! Se vaatii meiltä kaikilta eforttia, ei saa vain narista vaan meidän pitää toimia”, jatkaa Kosonen.

Aikaisessa vaiheessa luotu luottamus näkyy tulosviivan alla

Tärkeä käytännön hyöty tutkimuksesta rakennusalalle on tuoda esiin tekijöitä, jotka rakentavat luottamusta. Kun eri tekijöitä pystyy havainnoimaan, on mahdollisuus ennakoida ainakin jossain määrin edessä olevia karikoita. Tämä osaltaan parantaa yhteistoimintaa ja tehostaa työn tuottavuutta. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä alusta alkaen alliansseissa kuin missä tahansa projektissa henkilövalintoihin ja sitä kautta kyvykkyyksiin ja perehtyneisyyteen. Näin voidaan parantaa edellytyksiä saavuttaa osapuolten luottamus mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

”Aikaisessa vaiheessa rakennettu onnistunut yhteistoiminta ja luottamus näkyvät aika pian myös siellä tulosviivan alla”, lisää Kosonen.

”Luottamusta pystytään rakentamaan yrityksien ja ihmisten välille, vaikka se olisi kadonnut. Tarvitaan nöyryyttä ja on hyväksyttävä, että alalla on haasteita ja aina voi tulla ongelmia eteen”, kommentoi kokemuksiensa pohjalta Rovamaa.

”Parasta aikaa RT:n työryhmä viimeistelee alliansseihin liittyviä sopimusmalleja. Toivon, että sopimusmalleja ei strukturoida liian tarkoiksi. Silloin häviää allianssin johtoajatus – se allianssihenki. On pystyttävä jättämään avoimeksi enemmän kuin vähemmän. Siitähän luottamuksesta on loppujen lopuksi kysymys; kyvystämme pystyä toimimaan yhdessä yhä vain kompleksisemmassa toimintaympäristössä. Allianssi on yhteistä tekemistä alusta loppuun asti yhteisillä tavoitteilla ja pelisäännöillä”, Kosonen korostaa.

Kuvassa: Assemblinin liiketoimintajohtaja Antti Rovamaa ja kehittämispäällikkö Riina Kosonen.

Lue myös: Elintärkeä tunneli kuntoon allianssilla

Tekes-hankkeissa jalkautettiin allianssimallia Suomeen

Ensimmäinen teollisuuden allianssi palkittiin

Jätä kommentti

*

*