Ympäristöministeriön tuore selvitys tarkentaa tietoa talotekniikan päästövaikutuksista
Selvitys auttaa rakennusalan toimijoita tekemään tarkempia laskelmia taloteknisten järjestelmien vaikutuksesta rakennusten hiilijalanjälkeen.
Kuva:Shutterstock.
Hiilijalanjälkilaskenta on yleistynyt rakennusalalla, ja tuleva rakentamislaki velvoittaa hiilijalanjälkilaskentaan osana rakennusluvan ilmastoselvitystä vuodesta 2025 alkaen.
Ympäristöministeriö on teettänyt selvityksen taloteknisten järjestelmien hiilijalanjäljestä ja materiaalisisällöstä, joka tarkentaa merkittävästi aiemmin käytössä ollutta dataa. Selvityksen ovat tehneet Granlund oy ja Talotekninen teollisuus ja kauppa ry.
Selvityksestä saatavaa uutta tietoa voidaan hyödyntää rakentamislain mukaisen ilmastoselvityksen ja materiaaliselosteen laatimisessa, kun tarkkaa laskettua tietoa toteumasta ei ole esimerkiksi rakennusluvan jättövaiheessa.
Selvitys sisältää ehdotuksen talotekniikan oletusarvoiksi, joita selvitysten laadinnassa voidaan hyödyntää.
– On tärkeää jatkuvasti syventää ymmärrystämme rakentamisen päästövaikutuksista. Tämä selvitys antaa hyvän pohjan päivittää ja edelleen kehittää kansallise päästötietokannan tietoja talotekniikan osalta, kommentoi Suomen Ympäristökeskuksen ryhmäpäällikkö Janne Pesu.
Uusi data auttaa ennakoinnissa
Selvitys auttaa rakennusalan toimijoita ennakoimaan taloteknisten järjestelmien vaikutusta rakennuksen hiilijalanjälkeen sen elinkaaren aikana.
– Vastaavaa dataa on ollut käytössä aiemmin muista rakennusosista, mutta nyt tieto tarkentuu merkittävästi talotekniikan osalta, kertoo Granlundin kestävän rakentamisen ryhmäpäällikkö Anni Viitala.
Selvitystä varten on laskettu kymmeniä kohteita ja sitä varten on käytetty huomattavasti laajempaa dataa kuin aiemmin, komponenttitasolle saakka.
– Kun rakennuskohteissa halutaan tehdä jatkossa päästövähennystoimenpiteitä, suurimpien päästölähteiden selvittäminen on helpompaa ja samalla mahdollisuudet vaikuttaa niihin paranevat huomattavasti, Granlundin laskentapäällikkö Mikko Kouhia kertoo.
Taltekan teknologiajohtaja Juhani Hyvärisen mielestä on tärkeää, että talotekniikan hiilijalanjäljen laskenta on esitetty riittävän yksityiskohtaisella tasolla tuoteryhmittäin.
– Esimerkiksi valmistajakohtaisten EPD-ympäristöselosteiden tietojen hyödyntämisen edellytyksenä on, että tuoteryhmät ovat samoja, joita käytetään rakentamisen yleisissä nimikkeistöissäkin. Tuloksia tullaan hyödyntämään muun muassa LVI-info.fi -palvelun kehittämisessä niin, että tiedon kulku suunnittelussa on sujuvaa, hän tarkentaa.
Talotekniset järjestelmät muodostavat toiseksi suurimman osan hiilijalanjäljestä
Taloteknisillä järjestelmillä on merkittävä vaikutus rakennusten hiilijalanjälkeen. Granlundin rakennushankkeissa tehtyjen elinkaariarviointien mukaan talotekniset järjestelmät muodostavat toiseksi suurimman osan rakennusten materiaalien hiilijalanjäljestä rungon jälkeen.
Kiinteistökohtaisia eroja kuitenkin on. Esimerkiksi asuinkerrostaloissa talotekniikan osuus elinkaaren hiilijalanjäljestä on noin 10 prosenttia, kun toimistorakennuksissa, majoitus- ja opetustiloissa se muodostaa jopa neljäsosan hiilijalanjäljestä.
– Talotekniikan hiilijalanjäljen suuruutta selittää taloteknisten järjestelmien käyttöikä. Esimerkiksi toimistoissa tekniikka saatetaan vaihtaa noin 20 vuoden välein, asuinkiinteistöissä talotekniikkaa uusitaan harvemmin. Teknisten osien vaihdot muodostavat talotekniikan hiilijalanjäljestä noin puolet muissa kuin asuinrakennuksissa, selventää Kouhia.
