YM: Rakentamismääräyksiä arvioidaan kosteus- ja homevauriotutkijoiden näkökulmasta
Osana valtakunnallisia Kosteus- ja hometalkoita on käynnistetty selvitys, jossa kartoitetaan nykyiset rakentamismääräykset kosteus- ja homevauriotutkijoiden näkökulmasta. Tavoitteena on kerätä vauriotutkijoilta ja rakentamisen käytännön toimijoilta palautetta määräysten toimivuudesta ja löytää määräyksistä ne kohdat, joita voitaisiin kehittää edelleen kosteusturvallisen rakentamisen varmistamiseksi. Keväällä 2011 valmistuvassa tutkimuksessa tarkastellaan sekä määräysten kattavuutta että niiden käytettävyyttä.
– Rakentamismääräysten sisältö on kosteus- ja mikrobivaurioiden estämisen kannalta periaatteessa hyvä. Ongelmia syntyy lähinnä määräysten taitamattomasta tulkinnasta tai sovelluksista, jotka eivät noudata määräysten olennaista vaatimusta, tutkimusta koordinoiva diplomi-insinööri, HTT Kari Immonen arvioi tilannetta tutkimuksen alussa.
Valkeakoskelaisen Kari Immosen lisäksi työryhmään kuuluvat LVI-insinööri, HTT Seppo Karves Kangasalalta sekä insinööri, AMK Pertti Heikkinen Savonlinnasta. Kaikilla työryhmän jäsenillä on yli 30-vuotinen ura käytännön suunnittelu- ja rakentamistehtävistä ja laaja kokemus rakennusten kuntotutkimisesta. Tutkimuksella etsitään tarpeita määräysten ja niihin liittyvien ohjeiden täsmentämiseksi ja täydentämiseksi, jotta kosteus- ja homevaurioilta vältyttäisiin sekä uudis- että korjausrakentamisessa.
Talkoiden ohjelmapäällikkö Juhani Pirinen peräänkuuluttaa työryhmältä nykymääräysten kriittistä arviointia. – Rakentamismääräysten pitäisi olla sillä tavoin laadittuja, että tulkinnanvaraa ei jää. Valitettavasti määräyksiä laadittaessa ei välttämättä saada huomioitua tarpeeksi kuntotutkijoiden eikä korjausrakentajien näkökulmia, vaikka heillä olisi kokemuksensa pohjalta niihin varmasti paljon annettavaa. Tämä johtunee siitä, että kuntotutkijat ja korjausrakentajat eivät ole samalla tavoin järjestäytyneitä kuin uudisrakentamiseen liittyvä teollisuus ja asiantuntijat.
Tutkimus on alkanut ympäristöministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden kartoituksella. Ensisijaisesti käydään läpi rakentamismääräykset A1 Valvonta ja tarkastus, A2 Suunnittelijat ja suunnitelmat, C2 Kosteus, ja D1, Vesi- ja viemärilaitteet sekä valmisteilla olevat määräykset kuten D3 Energiatehokkuus ja niihin mahdollisesti liittyvät selitysoppaat. Tutkimukseen kuuluu myös kattava kokeneiden kosteusvauriotutkijoiden ja korjaussuunnittelijoiden haastattelukierros.
– Työryhmä vastaanottaa tutkimuksen aikana mielellään rakentamismääräyksiin liittyviä kommentteja. Nyt on siis mahdollisuus nostaa esiin määräyksistä kohtia, joiden on käytännön työssä todettu kaipaavan täsmentämistä tai muutoksia, Juhani Pirinen kannustaa.