YM: Huoneistokohtaiset vesimittarit vähentävät veden- ja energiankulutusta
Huoneistokohtaisten vesimittarien käyttöä selvittäneen työryhmän mukaan asuinrakennuksen vedenkulutus vähenee 10-30 prosenttia, kun vedenkäytöstä laskutetaan huoneistokohtaisesti ja kun huoneistokohtainen laskutus yhdistetään muihin vettä säästäviin toimenpiteisiin. Näitä voivat olla muun muassa vesilaitteiston paineen- ja virtaamien säätö, vettä säästävät kalusteet ja lämpimän käyttövesijärjestelmän kunnollinen eristäminen. Ilman muita toimenpiteitä huoneistokohtaisella mittauksella saavutetaan noin kymmenen prosentin veden säästö.
Työryhmä toteaa, että vesimaksuissa toteutuisi yhdenvertaisuus, jos laskutus perustuisi mitattuun huoneistokohtaiseen kulutukseen.
Rakennuksen lämmitysenergian kulutukseen toimet vaikuttaisivat laskennallisen arvion mukaan noin 3-9 prosenttia. Työryhmän mukaan rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi ja päästöjen vähentämiseksi olisi vähennettävä sekä lämpimän että kylmän veden kulutusta.
Työryhmä esittää, että vuonna 2012 voimaan tulevia energiamääräyksiä valmisteltaessa asetetaan uudisrakentamisessa pakolliseksi huoneistokohtaiset vesimittarit tai vedenmittaamisen säästövaikutus vedenkulutuksessa huomioidaan rakennuksen kokonaisenergiatarkastelussa. Mittareiden lisäksi tulee varmistaa luennan, laskutuksen ja huollon toimivuus. Korjausrakentamisen osalta esitetään muun muassa huoneistokohtaiseen vedenmittaukseen liittyviä korjaus- ja energia-avustuksia.Tavoitteena vähentää rakennusten energiankäyttöä
Ministeri Vapaavuoren 14.1.2009 asettaman työryhmän selvitystyö liittyy laajempaan tavoitteeseen vähentää rakennuskannan energiankäyttöä ja kasvihuonekaasupäästöjä. Työryhmän tuli valmistella esitys siitä, tulisiko huoneistokohtaiset vesimittarit säätää pakollisiksi asuntojen uudisrakentamisessa. Lisäksi tarkasteltiin mittaroinnin vaikutuksia olemassa olevassa rakennuskannassa erityisesti korjausrakentamisen yhteydessä.
Työryhmän puheenjohtaja oli rakennusneuvos Erkki Laitinen ympäristöministeriöstä. Työryhmässä oli asiantuntijoita ympäristöministeriöstä, työ-ja elinkeinoministeriöstä, Suomen kiinteistöliitosta, Suomen talokeskus Oy:sta, Työtehoseurasta, VVO-yhtymä Oyj:stä, VAV asunnot Oy:sta, Energiateollisuus ry:stä ja VTT:ltä.