Yhteisen tekemisen paikka
Talotekniikka on parissa vuosikymmenessä lyönyt itsensä läpi niin terminä kuin toimintatapana rakentamisen ammattilaisten ja suuren yleisön keskuudessa. Kuluttajatkin ovat heränneet vaatimaan toimivaa teknistä kokonaisuutta – ei vain kauniita pintamateriaaleja ja somia laskosverhoja. Suomalaiset ovat näissä ilmasto-olosuhteissa aina joutuneet ratkomaan selviytymiskysymyksiä, ja nyt taloteknisten ratkaisujen merkitys rakennuksen sisäolosuhteisiin, ylläpitokustannuksiin ja ympäristöystävällisyyteen on oivallettu. Käyttäjät osaavat vaatia entistä toimivampia, helppokäyttöisempiä ja energiatehokkaampia ratkaisuja. Kasvaviin vaatimuksiin voi vastata vain korkeatasoinen talotekniikkatoteutus, joka on monen taitajan yhteistyötä.
Alojen järjestö- ja yrityskirjo lyöttäytyi viitisentoista vuotta sitten yhteen saadakseen merkitystään ja painoarvoaan vastaavaa näkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Tavoitteena oli vahvistaa talotekniikan toteuttajien asemaa rakentamisen kokonaisprosessissa, nostaa taloteknisestä toimituksesta vastaava urakoitsija rakennusurakoitsijan rinnalle. Alan profiilia nostamaan perustettiin Talotekniikkaliitto. Toimivaa yhteistyön muotoa ei kuitenkaan löytynyt. Yhdessä elämisen pelättiin vievän olemassa olevien liittojen itsenäisyyden ja varat. Toiminnassa epäiltiin elinkeinopoliittisen edunvalvonnan jäävän työmarkkinapolitiikan jalkoihin.
Historiasta riippumatta LVI- ja sähkösektorien keskustelu- ja toimintayhteys on hyvä. LVI-Tekniset Urakoitsijat ja STUL edistävät yhteisiä asioita Teknisten Urakoitsijoiden Neuvottelukunnassa, ja toimistojen henkilökunnat tekevät tiivistä yhteistyötä. Työmailla yritysedustajat ratkovat päivittäin siellä vastaan tulevia kysymyksiä. Kokonaisvaltainen ote kuitenkin puuttuu, toimijat pelaavat kenttänsä kotipäädyissä.
Yksittäisten yritysten halu ja valmiudet kantaa kokonaisvastuu taloteknisestä toteutuksesta ovat kasvaneet. Alalle on syntynyt useita talotekniikan kokonaistoimittajia, ja moni LVI- urakoitsija on liittänyt sähkön ja sähköurakoitsija LVI:n palveluvalikoimaansa. Sopiville yhteistyön muodoille on syntynyt uusi sosiaalinen tilaus.
Yhteisen tekemisen paikkoja on riittämiin. Kilpailussa tulevista tekijöistä talotekniikan tulee varmistaa, että koulutusjärjestelmä tuottaa ja ylläpitää riittävästi ammattitaitoista, alastaan innostunutta työvoimaa. Ympäristön ja energian säästötoimenpiteet sekä rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen liittyvä arvomaailma ja viimeisin tekninen tieto on otettava alan haltuun, eikä sitä pidä jättää rakennusurakoitsijoiden ja muiden kiinteistö- ja rakentamisklusterissa toimivien temmellyskentäksi. Kasvava ylläpito- ja korjausmarkkina tarjoaa hyviä mahdollisuuksia verkottumiseen ja yhteistyöhön.
Lista jatkuu.
Rikollinen talous vie toimintaedellytyksiä asiansa hoitavilta yrityksiltä. Alan imagoa ja arvostusta uhkaa sen mieltäminen ulkomaisen halpatyövoiman käyttäjäksi ja rahanpesun välineeksi. Rakentamisen määräysten ja pelisääntöjen kehittäminen vaatii talotekniikalta yhteistä näkemystä rakentajien ja rakennuttajien vastapainoksi. Taloteknisten tuotteiden toimitusehtoihin ja jakeluteiden rakenteisiin vaikuttaminen parantaa molempien sektoreiden toimintaedellytyksiä. Alan toimintatapojen ja tuottavuuden kehittäminen, esimerkiksi työmaaprosessien virtaviivaistaminen, lisää kilpailukykyä. Massamäärien saaminen tarjouspyyntöasiakirjoihin järkevöittäisi LVIS-alojen laskentaa ja vapauttaisi merkittävästi resursseja, mutta asia ei ole onnistunut kummankaan liiton omin toimenpitein.
Aiemmista kokemuksista kannattaa ottaa oppia yhteistyötä rakennettaessa. Työmarkkina-asiat voi liikkeelle lähdettäessä työntää sovinnolla sivuun. Yhdessä toteutetaan vain se, mikä koskee talotekniikan yhteistä edunvalvontaa. Jokainen järjestö toteuttaa oman erikoisalansa tehtävät. Uutta liittoa ei tarvita eikä vanhoihin ole tarvetta koskea. Tehtävät hoidetaan nykyisten liittojen ja niiden henkilöiden toimesta yhteisen sateenvarjon alla. Tämä yhteistyöelin voi olla Tekniset Urakoitsijat tai vaikkapa Talotekniikkaliitto, jonka nimi jo valmiiksi kuvaa alaa. Talotekniikkaa ei enää ole kaikille ilmestyskirjan peto. Niihin asioihin, jotka ovat tapahtuneet historiassa, emme voi enää vaikuttaa. Tulevaisuuteen voimme.
Jari Syrjälä
Kirjoitus on julkaistu myös Sähkömaailma-lehden toukokuun 2012 numerossa.
