Yhteinen kieli rakentamiseen
Pienistä puroista tulee joki, mutta pienistä erillisistä sovelluksista tulee kaaos. Siinä kaksi tosiasiaa, jotka olen rakentamisesta reilun vuosikymmenen aikana oppinut.
Rakentaminen on pitkä, joskus jopa vuosia kestävä prosessi, joka lähtee suunnittelusta ja etenee myynnin kautta rakentamisvaiheeseen. Tämän prosessin aikana projekti kulkee eri osapuolten läpi ja kullakin osapuolella on omat tarpeensa ja tavoitteensa.
Tarpeiden syntyessä syntyy kysyntää, joka puolestaan synnyttää tarjontaa. Useat palveluiden tarjoajat ovat nähneet tässä mahdollisuuden ratkaista tarpeet ongelma kerrallaan. Näin on syntynyt hyvin monenlaisia erillisiä digitaalisia ratkaisuja, jotka toimivat täysin irrallaan toisistaan.
Kun kukin osapuoli ostaa palvelun tyydyttämään juuri omat tarpeensa, rakentamisen arvoketju kokonaisuutena jää ilman huomioita. Ja koska loppuasiakas ei päätä projektin aikaisista ostoista, hänen tarpeitaan varten ei välttämättä hankita minkäänlaista ratkaisua.
Kuka enää hallitsee kokonaisuuden? Mitä tapahtuu kaikelle tuotetulle tiedolle eri sovelluksissa? Rakennusalalla, jos jossain, on kriittistä että oikea tieto on viivytyksettä saatavilla oikeassa paikassa.
Tämä tiedonjaon ongelma on todellinen ja sen tuomat haitat on nähtävissä erityisesti siinä, että tuotanto vastaa usein heikosti asiakkaiden tarpeita ja tuotekehitys on hidasta.
Prosessin alkupään pelaajat eivät saa tarpeeksi tietoa lopullisesta tuotteesta ja etenkään loppukäyttäjän tarpeista. Prosessin alku ja loppu ovat siis aivan liian kaukana toisistaan, yhteinen kieli osapuolten välillä puuttuu.
Kuinka sitten luoda yhteinen kieli, alusta jonka avulla kaikki tuo informaatio kulkee saumattomasti edestakaisin?
Kovaa vauhtia yleistyvät BIM-tietomallit ovat muokkaamassa perusteellisesti rakentajan, tilaajan ja suunnittelijoiden välistä prosessia. Mallien avulla rakennusprosessin aikainen tiedonjako on kehittymässä kohti digitaalista, reaaliaikaista tietovirtaa.
Valitettavasti useimmat markkinoilla tällä hetkellä olevat BIM-lähtöiset sovellukset keskittyvät pääasiassa suunnittelijoiden ja rakentajan tiedonvaihtoon ja unohtavat loppukäyttäjän – hänet, joka koko prosessista maksaa.
BIM-tietomallissa lähes kaikki informaatio esitetään 3D-muodossa. Näin syntyvät virtuaalitilat ovat helposti kaikkien, myös loppukäyttäjän hahmotettavissa.
BIM-malleja hyödyntävissä projekteissa on olemassa yksi, dynaaminen päätietomalli. Kun tätä tietomallia muokataan hallitusti ja siihen lisätään dataa järjestelmällisesti, on kaikki informaatio aina oikeassa paikassa oikeaan aikaan.
Kukin osapuoli, loppukäyttäjäkin, voi nyt seurata omaa projektiaan koskevaa tiedonkulkua reaaliajassa. BIM-mallit antavat mahdollisuuden tuoda loppukäyttäjä turvallisesti ja hallitusti mukaan prosessiin. Ei hukata tätä mahdollisuutta!
BIM-trendi on vasta rantautumassa Suomeen, mutta esimerkiksi Norjassa ja Yhdysvalloissa niiden käyttö on jo arkipäivää. Myös meidän on syytä kiinnittää BIM-mallien tuomiin mahdollisuuksin aivan erityistä huomiota. Ne tarjoavat meille vihdoinkin yhteisen kielen, jota kaikki sidosryhmät ymmärtävät.
Yhteisen kielen kautta parempaan ymmärrykseen ja ymmärryksen kautta parempaan laatuun, tuottavuuteen ja kehitykseen.
Kirjoittaja: Harri Majala / Toimitusjohtaja, perustaja / GroupBuilder
