VTT: Kysynnän vähäisyys sekä puutteelliset suunnittelumenetelmät kestävän rakentamisen esteinä
Ekotehokkaan rakentamisen keskeisimmät esteet ovat VTT:n tutkimuksen mukaan kysynnän vähäisyys, puutteelliset suunnittelumenetelmät sekä puutteet keinoista, joilla kestävän rakentamisen hyvät ominaisuudet voidaan tuoda vakuuttavasti esille ja sitä kautta kytkeä rakennusten arvoon. VTT on tuottanut uutta tietoa Kestävän rakentamisen prosessit -hankkeessa rakennusprosesseista sekä kehityksen esteistä ja edellytyksistä.
Kestävän rakentamisen toteuttaminen edellyttää, että sen hyödyt ymmärretään nykyistä paremmin. VTT:n mukaan on tärkeää nostaa asiakkaiden ja rakennusten käyttäjien ymmärrystä kestävän rakentamisen hyödyistä sekä kehittää keinot, joiden avulla voidaan asettaa vaatimuksia kestävälle rakentamiselle.
Kestävän rakentamisen ympäristöystävällisyydestä – esimerkiksi energian ja luonnon raaka-aineiden kulutus, kasvihuonepäästöt – on paljon tutkittua tietoa. Niiden lisäksi vaikutukset ulottuvat ihmisten terveyteen, hyvinvointiin, käyttäjäryhmien tasa-arvoon ja taloudelliseen pääomaan. Tutkimusta tarvitaan kuitenkin lisää, jotta niidenkin vaikutuksista saadaan täsmällistä tietoa.
Pääsuunnittelijalla on suuri merkitys hankkeen koordinaattorina ja motivoijana. Pääsuunnittelijan vahva rooli korostuu rakentamisessa, joka on aina tiimityötä, asioiden optimointia ja käyttäjätarpeiden huomioonottamista. Myös muiden rakennusprosessiin osallistuvien suunnittelijoiden yhteistyötä on tehostettava.
Kestävän rakentamisen edistäminen edellyttää rakentamisen ohjauksen kehittämistä, uusia liiketoimintamalleja, menetelmäkehitystä ja uudisrakentamisen määräysten jatkuvaa tiukentamista. Ideaalitilanteessa koko rakentamisen ohjaus perustuisi kestävän rakentamisen jäsentelyyn. Näitä elementtejä onkin jo mukana Suomen rakennuslaissa ja rakentamismääräyskokoelmassa. Rakennusvalvontaa pitäisi myös kehittää niin, että se ohjaisi oikeisiin toimenpiteisiin. Myös erilaiset houkuttimet ja viranomaiskäytännöt edistäisivät kehitystä.
Tiimityöskentelyä varten tarvitaan kestävää rakentamista tukeva prosessikuvaus, joka heijastuisi eri alojen tehtäväluetteloihin. Myös kilpailuttamiskäytäntöjä on kehitettävä niin, että ne soveltuvat tiimien muodostamiseen.
– Tarvitaan vielä paljon työtä ja koulutusta, jotta päästään siihen, että kestävään rakentamiseen liittyvät ympäristölliset, taloudellisesti ja sosiaaliset tavoitteet ovat mukana läpi koko rakennusprosessin, toteaa VTT:n johtava tutkija Tarja Häkkinen.
Kestävä rakentaminen lisää myös tiedontarvetta: tarvitaan menetelmiä tuotekirjastojen, yleisten tietokantojen, arviointityökalujen, CAD-suunnittelutyökalujen ja rakennusten BIM-tietomallien yhteensopivuuden ja vuorovaikutusten mahdollistamiseksi.
VTT tekee yhteistyötä yritysten ja muiden alan toimijoiden kanssa kestävän rakentamisen edistämiksi. Tällä hetkellä on käynnissä mm. eurooppalainen SuPerBuildings (Sustaibility and Performance Assessment and Benchmarking of Buildings) -hanke, jossa kehitetään kestävän rakentamisen indikaattoreiden hyötykäyttöä rakentamisprosessin eri vaiheissa ja kehitetään ratkaisuja kestävän rakentamisen arviointimenetelmien yhdistämiseksi BIM-prosessiin.
VTT:n tutkimus perustuu kirjallisuusselvitykseen, tapaustutkimuksiin sekä nettikyselyyn, johon vastasi yli 300 alan toimijaa ja 25 henkilön haastatteluun. Asiantuntijatyöpajoissa kehitettiin mm. kestävän rakentamisen ohjausta ja prosessikuvausta. Hankkeessa oli mukana yrityksiä ja Espoon ja Joensuun kaupungit.
