VTT: Ilmastonmuutoksen hillinnän ohessa myös energiavarmuus suuri haaste EU:lle tulevaisuudessa

Energiavarmuuden ylläpitäminen tulee olemaan yhä suurempi haaste EU:lle, kun kilpailu maailman nopeasti hupenevista fossiilisista polttoainevaroista kiristyy. Uusiutuva energia saavuttaa merkittävän aseman koko EU:ssa lähivuosikymmeninä vain voimakkailla panostuksilla teknologian kehitykseen ja käyttöönottoon. Se toisi kuitenkin pidemmällä aikavälillä mukanaan myös huomattavaa kilpailuetua tuontienergiariippuvuuden pienenemisen ja sähkön markkinahinnan alentumisen myötä.
VTT on yhteistyössä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) ja Suomen pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen (BOFIT) kanssa arvioinut tulevaisuuden energiajärjestelmien ja energiamarkkinoiden kehitystä, kun taustalla vaikuttavat ilmastonmuutoksen hillintä, hupenevat ja keskittyvät energiavarat, energiamarkkinoiden integroituminen sekä energiateknologioiden kehitys. Hanke �?�Suomalaisen energiateollisuuden kilpailukyky ilmastopolitiikan muuttuessa (SEKKI)�?� toteutettiin osana Tekesin juuri päättynyttä ClimBus – Ilmastonmuutoksen hillinnän liiketoimintamahdollisuudet -ohjelmaa.
EU-maille erityisen tärkeää on maakaasun saatavuus ja hinta. Seuraavan kymmenen vuoden aikana kaasun vientimäärät Venäjältä eivät voi merkittävästi kasvaa ilman suuria investointeja uuteen tuotantokapasiteettiin. SEKKI-hankkeen mallilaskelmissa sekä Afrikan että Lähi-idän osuudet kasvoivat Euroopan kaasunhankinnassa vuoden 2020 jälkeen ja vuoden 2050 tienoilla Lähi-idän rooli korostui entisestään Afrikan reservien ehtyessä. Kehittyvät Aasian maat tulevat myös mitä ilmeisimmin kilpailemaan samoista energiavaroista kuin Eurooppa. Energiavarmuuskysymykset tulevatkin yhä ajankohtaisemmiksi Euroopalle.
Ilmastonmuutoksen hillintätavoitteet asettavat suuria odotuksia uusiutuvien energialähteiden lisäämiselle energian tuotannossa. Bioenergian käytön voimakas lisääminen edellyttäisi erityisesti peltoalan hyödyntämistä energiakasvien tuotannossa, ja sama peltoala kilpailee ruoan tuotannon kanssa. Maatalouden tuotannon tehostaminen voi kuitenkin jättää peltoalaa myös energiakasvien viljelyyn. Skenaariolaskelmissa bioenergian osuus kasvoi vuoteen 2050 mennessä reiluun 10 prosenttiin maailman primäärienergian kulutuksesta. Tuulivoiman osuus kasvoi erityisesti EU-alueella. Ilman merkittäviä tukitoimia EU:n vuodelle 2020 asettamat tavoitteet eivät laskelmissa kuitenkaan vielä toteutuneet.

EU:n ilmastopolitiikka vaikuttaa myös sähkön hintaan ja kysyntään. Uusiutuvan energian käytön lisäämisellä on sähkön tukkuhintaa laskeva vaikutus toimivilla markkinoilla. Sähkön loppukuluttajahinnat tuskin laskevat, sillä investoinnit ja uusiutuvien tukitoimet maksavat. EU:n ilmastotavoitteet saattavat myös kasvattaa sähkön kulutusta esimerkiksi liikenteessä ja lämmityksessä. Toisaalta tehokkaat energiamarkkinat luovat toimintaympäristön, jossa energian saanti pystytään turvaamaan loppukuluttajille kilpailukykyiseen hintaan.

SEKKI-hankkeen yhteiskumppaneina ja rahoittajina olivat Tekes, Gasum Oy, Fingrid Oyj, Fortum Oyj, Metso Power Oy, Teknologiateollisuus ry, Ulkoasiainministeriö, �?F-Consult Oy sekä BOFIT, MTT ja VTT.