Vesihuollon korjausvelka vaatii resursseja – ”Saneeraushankkeita on jäänyt rästiin”

”Siinä on kyllä talouden kanssa haasteita, että saa rahat riittämään ja verkostot ja rakenteet pidettyä kunnossa”, sanoo Kannuksen vesiosuuskunnan toimitusjohtaja Tommi Mäki.

Kannuksen vesihuollossa on rakennettu viimeiset kymmenen vuotta uudisinvestointeja, suurimpana Lestijoenvarren viemäröintiä.

– Uusinvestoinnit ovat syöneet resursseja, kun kuluttajahintoja on pidetty samanaikaisesti alhaalla. Saneeraushankkeita on jäänyt rästiin, kun taloudelliset resurssit eivät ole riittäneet viedä niitä eteenpäin. Seuraava haaste meillä on korjausvelan kuriin saaminen ja kuluttajahintojen saattaminen vastaamaan nykytilannetta, Mäki sanoo.

Vesihuolto on yleisesti aika vanhoillinen ala.

Saneeraushankkeita on Kannuksessa aloitettu viime vuonna. Ne etenevät päivitettyjen suunnitelmien mukaisesti. Tulevaisuudessa verkostoja ja pumppaamoja on tarkoitus saneerata joka vuosi. Ensi vuonna lähtee liikkeelle jätevedenpuhdistamon saneeraus, ja myös puhtaalla puolella saneerataan verkostoja. Viiden vuoden periodilla on tulossa puhtaan puolen laitosinvestointi. 

”Ei meillä sellaista rahaa takataskussa ole”

Kannuksen vesiosuuskunnassa käyttöpaikkoja on noin 3 200. Se luokitellaan pieneksi vesilaitokseksi, jossa korjausvelkaan tarttuminen tuo painetta myös vesimaksun nostamiselle.

– Nykyään pääosa laitosten rahoituksesta tulee käyttömaksujen kautta kuutiohinnasta. Monessa pienessä laitoksessa vesimaksu kerätään sen mukaan, että saadaan pakollinen kunnossapito pyörimään, vesi juoksemaan ja pieniä korjauksia tehtyä. Kun joudutaan toteuttamaan isompia saneerauksia, rahaa ei välttämättä ole, Mäki sanoo.

Kannuksen jätevedenpuhdistamon remontti maksaa vähintään 1,5 miljoonaa euroa. Siihen tarvitaan lainaa, mikä nostaa myös vesimaksuja.

– Ei meillä sellaista rahaa takataskussa ole. Taksoitusta pitää tarkistaa ja huomioida, että korkokulut nousevat ja lainanlyhennykset kasvavat.

Mäki muistuttaa, että vesilaitoksella ei vesimaksujen lisäksi ole juuri muita tulonlähteitä. Perusmaksu kattaa kiinteitä kuluja ja käyttömaksu loput. Päälle rahaa tulee liittymismaksuista, mutta nyt uudet liittymät ovat rakentamisen vähäisyyden takia vähissä. Investointeja on priorisoitava, varsinkin kun korot ovat korkealla ja materiaalien hinnat nousseet.

– Jätevedenpuhdistamon saneeraus menee meillä päällimmäiseksi. Karsimme myös kuluja, mutta vesilaitoksella henkilöstö- ja käyttökulut ovat aika vakiot. Sähkön hinta on meillä myös korkea ennen kuin saamme uuden kilpailutuksen aikaan. Meillä oikeastaan kaikki pyörii sähkön kautta, siitä ei paljoa pysty tinkimään.

Mäki arvelee, että taloushaasteiden takia monissa pienissä vesilaitoksissa yritetään siirtää investointeja parempaan ajankohtaan. Tämä voi tulla kalliiksi, kun huolto- ja korjaustoimenpiteet lisääntyvät.

– Kannuksessa emme haluaisi siirtää lähtöjä kovin paljon kauemmas. Meillä on kertynyt investointitaakkaa ja haluaisimme sitä purettua. 

Voimaa yhteistyöstä

Pieniltä vesilaitoksilta löytyy Mäen mukaan tietotaitoa hyvin. Tulevaisuudessa haasteet kiertyvätkin hänen mielestään juuri talouteen. Apua siihen voisi löytyä yhteistyön lisäämisestä: esimerkiksi yhteispäivystyksistä ja -hankinnoista, kuten yhteisistä kilpailutuksista. Tärkeää Mäen mielestä olisi lähteä liikkeelle tarpeesta. Vesilaitosten ajamista pakolla yhdistymään hän ei pidä hedelmällisenä.

– Yhteistyö on helpompaa, kun asialle syntyy oikea tarve. Yhdistyminenkin voi olla hyvä vaihtoehto joissain tapauksissa, mutta usein välimatkat ovat pitkiä. Aina ei kannata lähteä tekemään 50 kilometrin siirtolinjaa kahden laitoksen välillä. Pitäisi miettiä enemmän yhteistyötä: voidaanko tehdä asioita yhdessä, vaikka molemmat ovat omia laitoksiaan, Mäki sanoo.

Kannuksen jätevedenpuhdistamon remontti maksaa vähintään 1,5 miljoonaa euroa.

Yhteistyön tai yhdistymisen ajoitusta hän pitää myös tärkeänä.  

– Synergiaedut luovat myönteistä ajattelua. Voi olla molempien näkökulmasta vaikeampaa, jos toisella on selkä seinää vasten siitä, että jotain on tehtävä. 

Kannuksessa ollaan panostamassa yhteistyöhön ja synergiaetujen hakemiseen. Yhteistyötä pyritään tekemään lähilaitosten kanssa mahdollisimman paljon. 

– Olemme jo tehneet yhteishankintoja. Ja varastojen osalta pystymme lainaamaan naapureilta, jos heillä on sellaista, mitä meillä ei ole. Yhteistyö kantaa. 

Turvallisuutta ja toimintavarmuutta

Epävarmat ajat ovat saaneet Mäen miettimään vesihuoltolaitoksen turvallisuutta ja toimintavarmuutta. 

– Kun katsoo uutisointia, tulee valvontaan panostaa. Vaikka tuntuu, että kuka nyt Kannukseen jotain lähtisi tekemään, niin hereillä kannattaa olla. Kyberturvallisuuteen ja laitosten toimintavarmuuteen täytyy kiinnittää huomiota, hän sanoo.

Mäki tiedostaa, ettei kaikkea voi estää. Hän pitää silti varautumista tärkeänä. 

– Välillä tuntuu, että esimerkiksi kameravalvontaan, vartiointiin tai hälytyksiin laitettu raha on hukkaan heitettyä. Mutta kyllä se siitä huolimatta monesti kannattaa tehdä. On sitten perusturvallisuus rakennettuna, ettei joku vaikka ihan tietämättömyyttään mene tekemään mitään hölmöä. 

Mäkeä huolettaa myös vesihuoltoalan osaajapula. Kannuksen vesiosuuskunnassakin useampi jo 40 vuotta talossa ollut henkilö on jäämässä eläkkeelle. Mäki on puheenjohtajana Ouke ry:ssä eli Pohjois-Suomen vesivaliokunnassa. Hän kertoo, että Ouke on rahoittanut Oulun yliopiston vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusyksikön vesitekniikan professuuria, millä on pyritty lisäämään vesihuoltoon liittyvää koulutusta Pohjois-Suomessa sekä vesihuoltoon liittyviä tutkimushankkeita.

Vesihuollon piirit ovat aika pienet.

– Vesihuollon piirit ovat aika pienet. Suoranaisia vesihuoltoon liittyviä koulutussuuntia ei enää hirveän paljoa ole. Perusasentajaksi ei välttämättä löydä heti töihin täyttä ammattilaista, tai ainakin siinä pitäisi olla hyvä tuuri mukana. Enemmän se menee sen kautta, että on jotain kokemusta. Työ sitten opettaa tekijäänsä. 

Vesilaitokset digitalisoituvat

Digitalisoituminen on lähtenyt vesilaitoksissa voimakkaasti liikkeelle, kertoo Tommi Mäki. Etäluettavien vesimittarien avulla voidaan luopua mittarilukukorttien lähettämisestä ja automaattiset häiriöviestit tavoittavat asiakkaat nopeasti. 

Kannuksen vesiosuuskunnassa lähetettiin asiakkaille aiemmin aina vuoden lopussa mittarikortit, joiden lukemien perusteella laskutus tarkistettiin kohdilleen. Nyt laitoksella siirrytään etäluettaviin mittareihin, joista lukematieto saadaan jatkuvasti asiakkailta laitoksille.

Etäluettavat mittarit ovat Tommi Mäen mukaan suhteellisen kalliita laittaa, mutta tuovat säästöä käyttökuluihin. Kortteja ei tarvitse enää lähettää, ja henkilötyö pienenee. Mäki listaa etäluettaville mittareille muitakin etuja: Niistä saadaan hälytyksiä, jos kulutus poikkeaa tai kiinteistössä on isompi vuoto. Etäluentatietoa voi käyttää suunnittelun apuna sekä verkoston mallinnukseen. Verkoston mallinnuksen ja erilaisten aluemittausjärjestelmien avulla isompien verkostojen vuodot näkee paremmin.

Etäluenta lähti käyntiin

Kannuksessa etäluettavia vesimittareita on laitettu joitakin vuosia. Nyt vesiosuuskunnalla on uutena sovellus, johon kerätään tieto esimerkiksi vesimittarien lukemista ja hälytyksistä. Sovelluksen myötä etäluettavia vesimittareita voidaan lisätä. 

Mäki kertoo, että laitteiden saatavuus, laatu ja toimintavarmuus ovat parantuneet, kun markkinoille on tullut paljon eri toimittajia. Etäluettavat mittarit perustuvat yleensä ultraäänimittaukseen ja ovat mekaanisia mittareita tarkempia. 

Etäluenta on vesihuoltomaailmassa Mäen mukaan kuitenkin tuore aihe, jossa on kipuiluja uusien laitteiden ja verkon suhteen. 

– Kaukolämpö- ja sähköpuolelle etäluenta tuli paljon aikaisemmin kuin vesihuoltoon, jossa se on vasta nyt lähtenyt oikeastaan käyntiin, Mäki sanoo. 

Kannuksen vesiosuuskuntaan digitalisoituminen on tuonut tänä vuonna myös häiriöviestipalvelun. Vahinkoalue voidaan sen avulla rajata, ja palvelu lähettää automaattisesti alueen asiakkaille viestin esimerkiksi vedentulon ongelmasta. 

– Vesihuolto on yleisesti aika vanhoillinen ala. Digitalisaatio etenee hitaasti, mutta selkeästi vesihuoltokin on nyt mennyt sille tielle. Paljon tulee sähköisiä palveluja muuallekin toimintaan.