Vesi on liian arvokasta tuhlattavaksi
Suomessa veden käyttöön ja riittävyyteen liittyvät ongelmat ovat vähäpätöisiä verrattuna siihen, millaisissa vaikeuksissa muualla maailmaa ollaan. Siitä huolimatta – tai ehkä myös sen vuoksi – veden käyttöön ja kulutukseen pitäisi kiinnittää huomiota.
Yltiöpäinen säästö ei ole järkevää, sillä mikä kylpyhuoneissa pihistetään, maksetaan viemäreiden kunnossapidossa.
Viime keväänä julkaistu rakennetun ympäristön tilaa kuvaava ROTI 2015 -raportti maalasi yhdyskuntatekniikan tilasta vähemmän mairittelevan kuvan. Kokonaisarvosana laskee, koska vesihuoltoverkostojen korjausvelka kasvaa edelleen. Raportissa ehdotettiinkin, että vesihuoltoverkostojen saneerausta olisi kiihdytettävä.
Vaikka vettä riittäisi, ei etenkään jo puhdistettua hyvälaatuista juomavettä kannata tuhlata ja hukata vuotaviin putkiin. Jäteveden suhteen hallitsemattomilla vuodoilla aiheutetaan jo vaarallisempia tilanteita, ellei jopa suora uhka ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille.
Veden järkevällä käytöllä kotioloissa kannattaa painottaa lämpimän veden kulutusta. Tulevaisuudessa lämpimän käyttöveden tuottaminen on suurempi kuluerä kuin varsinainen lämmitys. Molempien suhteen uusilla tekniikoilla voidaan saavuttaa paljon sekä käyttömukavuudessa että energiansäästössä.
Älyn ja automatisoinnin lisääntyminen asumisessa on suuntaus, joka ottaa isoja harppauksia. Maailmalla suuretkin konsernit näkevät tässä valtavia mahdollisuuksia, mutta Suomessa ollaan hitusen jälkijunassa. Rakennusautomaatio hallitaan, mutta liitettävyys ei ole ajan tasalla.
Suuremman mittakaavan laitteissa tämä on pääosin ratkaistu, mutta tekniikan soisi yleistyvän kuluttajatasollekin. Älyllä varustetut kojeet ja laitteet tiedottavat tilastaan aktiivisesti ja niitä on helppo seurata sekä ohjata vaikka mobiililaitteilla. Miksi ihmisen pitää tänä päivänä mennä pannuhuoneeseen katsomaan, onko lämpöpumppu kunnossa, kun melkein jokaisella on älypuhelin taskussaan?
Nokia-aikakauden jäljiltä Suomessa on tuhansia mobiili- ja ohjelmistoalan asiantuntijoita vailla koulutusta vastaavaa työtä. Talotekniikan mobilisointi ja älyrakentamisen lisääntyminen voisivat tarjota tälle joukolle ja sitä kautta omalle toimialallemme uuden merkittävän kasvumahdollisuuden. Boschin johtokunnan jäsen Stefan Hartung toteaakin haastattelussamme, että automatisoinnissa on valtava potentiaali, koska se on asunnoissa lähes täysin tekemättä.
Heikki Heikkonen
päätoimittaja
