Vastuun hajauttaminen ja puutteet tiedonkulussa sudenkuoppia kosteus- ja homekorjaushankkeissa

Vastuun hajauttaminen ja heikko osapuolten välinen tiedonkulku ovat yleisimmät syyt kosteus- ja homevauriokorjauksen epäonnistumiseen kunnissa, selviää tekniikan kandidaatti Paavo Keron elokuussa julkaistavasta diplomityöstä. Diplomityö on tehty osana Kosteus- ja hometalkoita ja siinä seurattiin kuntien omistamia korjauskohteita.
Kunnat käyttävät vuosittain suuria rahasummia kosteus- ja homevauriokorjaamiseen. Valitettavan usein korjaushankkeissa kuitenkin epäonnistutaan, jolloin terveysongelmat jatkuvat ja korjauskustannukset kasvavat. Tekniikan kandidaatti Paavo Kero Tampereen teknillisestä yliopistosta selvitti diplomityössään korjausprosessin ongelmakohtia ja syitä ongelmien syntyyn.
Työssä seurattiin kuntien omistuksessa olevan viiden eri kohteen kosteus- ja homekorjausprosessia. Tutkimuksessa tarkasteltiin kosteus- ja homeongelmien havaitsemista, kohteiden priorisointia, suunnittelua, korjaustyötä, tiedottamista, valvontaa ja seurantaa. Seuratut kohteet valittiin Etelä-Suomen aluehallintoviraston kosteus- ja homekorjausavustusta saaneiden kohteiden joukosta.
Tutkimuksessa selvisi, että puutteellinen kiinteistönpito voi edesauttaa kosteus- ja homevaurioiden syntymistä ja vaikeuttaa niiden selvittämistä. – Havaittuihin ongelmiin tulisikin reagoida nopeasti ja pyrkiä selvittämään niiden aiheuttajat, Paavo Kero sanoo.
Korjauskohteiden omistamisen ja hoidon hajanaisuus sekä hankkeiden rahoitusvaikeudet voivat viivästyttää selvitysten käynnistämistä. Kunnissa korjauskohteiden valinta on myös vaikeaa priorisointimenetelmien puutteen vuoksi. Seuratuissa kohteissa korjausprosessin vetovastuu vaihtui prosessin eri vaiheissa ja osapuolten välisessä tiedonkulussa havaittiin suuria puutteita.
– Korjauskohteissa tehtyjen vaurioselvitysten ja kuntotutkimusten tulokset eivät siirtyneet riittävän tarkasti korjaustöiden suunnittelijoiden ja toteuttajien tietoon. Tästä johtuen korjaustoimenpiteitä ei osattu kohdistaa oikein, Kero selventää.
Kosteus- ja homevauriokorjaamisessa käytettävät suunnitteluratkaisut poikkeavat merkittävästi uudisrakentamisessa käytetyistä ratkaisuista. Korjausratkaisuja suunniteltaessa tulisi tuntea hyvin tarkasti eri rakennusosien ja teknisten järjestelmien yhteistoiminta. Tutkimuksen mukaan eri korjaustapojen toimivuudesta ei myöskään ole saatavilla tarpeeksi tietoa.
– Korjaamisen sijaan osassa seuratuista kohteista olisikin ollut mielekästä pohtia kokonaisuutta: kannattaako kohteen korjaaminen vai olisiko taloudellisempaa esimerkiksi etsiä toiminnalle kokonaan uudet tilat, Kero huomauttaa.