Varmista nyt, että kotisi on valmis talveen
Suomi siirtyi ripeästi lämmityskauteen. Näillä toimenpiteillä varmistat, että kotisi on talvella sopivasti lämmin, energiatehokas ja terveellinen, asutpa sitten pien- tai kerrostalossa.
Ilmanvaihtokoneen perushuollon, kuten suodattimen vaihdon, sekä vuodenaikojen mukaan tarvittavat säädöt voi opetella huoltoammattilaisen avustuksella, mikäli laitteen ohjekirjan opastus tuntuu vaikealta. Patterien termostaattien toiminta on helppo testata itsekin ja vesikiertoisten pattereiden ilmauskin sujuu useimmilta. Samalla voi varmistaa, etteivät huonekalut tai verhot ole pattereiden edessä, jolloin lämpö ei pääse kiertämään huonetilaan eikä termostaattikaan säädy oikein.
”Pientaloasukkaat osaavat usein tehdä tarvittavat lämmityslaitteiden säädöt itse. Nyt on hyvä hetki myös tarkistaa, että esimerkiksi poltin tai kiertovesipumppu toimivat moitteetta. Jos ongelmia ilmenee, huollon saa nyt helpommin kuin kovilla pakkasilla”, asiantuntija Sami Seuna Motiva Oy:stä toteaa.
Lämmityskauden käynnistyessä riski yhtäaikaiseen lämmitykseen ja jäähdytykseen on olemassa, mikäli asunnon lämmitys- ja jäähdytyslaitteet ovat samanaikaisesti päällä.
”Ilmanvaihto- ja jäähdytyslaitteiden viilennysasetus tai mahdollinen automaattiviilennys on muistettava kytkeä pois päältä”, sanoo Seuna.
Samalla tarkistetaan, että ilmanvaihtokoneen lämmöntalteenotto on varmasti päällä. Energiataloudellisuutta merkittävästi parantava lämmöntalteenotto on vakiona 2000-luvulla asennetuissa pientalon teholuokan ilmanvaihtokoneissa, vanhemmissakin koneissa mallista riippuen.
”Joissakin iv-koneissa on lämmöntalteenoton automatiikka, toisissa asukkaan pitää kytkeä se manuaalisesti valintakytkimestä. Rivitaloissa ja kerrostalossakin on usein huoneistokohtaiset ilmanvaihtokoneet, joissa on myös huomioitava lämmöntalteenoton kytkeminen päälle.”
Ilmanvaihdon energiankulutukseen vaikuttaa myös puhallinteho. Seunan mukaan sitä on mielekästä säätää tarpeen mukaan.
”Maksimitehoa tarvitaan vain silloin, kun laitetaan ruokaa, saunotaan tai vaikkapa kuivatetaan pyykkejä. Minimiteholle laite kannattaa säätää silloin, kun kotona ei olla.”
Ilman viilentyessä vedon tunne saattaa houkutella nostamaan huonelämpötiloja suositusten yläpuolelle. Ennen kuin käsi käy termostaatilla, on järkevää tarkistaa ikkunoiden tiivisteet, sekä varmistaa, että raitisilmaventtiilit tuloilmaikkunoissa ja muissa ilmaventtiileissä ovat talviasennossa.
”Tällöin talvella liiankin tehokas painovoimainen ilmanvaihto hidastuu ja vedon tunne vähenee. Venttiileitä ei saa missään tapauksessa sulkea kokonaan”, Seuna muistuttaa.
Vedon tunnetta saattaa aiheuttaa myös liian matalalle säädetty ilmanvaihtokoneen tuloilman jälkilämmitysvastuksen tai lämmitysvesipatterin lämpötila-asetus.
”Oikea ja energiatehokas lämpötila tuloilmalle on 16–17 astetta. Korkeampi lämpötila voi jopa sotkea koneellisen ilmanvaihdon toimintaa, joten tarkkana kannattaa olla”, Seuna sanoo.
Kausihuoltotyöt pähkinänkuoressa:
1. Tarkista lämmitysjärjestelmän toiminta. Säädä termostaatit ja seuraa huonelämpötiloja. Oleskelutiloissa sopiva lämpötila on 20–22 astetta.
2. Kytke ilmanvaihtolaitteesta viilennysasetus pois päältä ja lämmöntalteenotto päälle.
3. Säädä ilmanvaihtokoneen jälkilämmitys 16–17 asteeseen.
4. Ilmanvaihtoventtiilit käännetään talviasentoon, mutta ei suljeta kokonaan.
5. Säädä ilmanvaihdon puhallintehoa tarpeen mukaan arjessa.
