Varma on saavuttanut energiatehokkuustavoitteen etuajassa
Työeläkeyhtiö Varma on tehostanut kiinteistöjensä energiankäyttöä optimoimalla ilmanvaihtoa, valaistusta ja lämmitystä. Kiinteistöjä on liitetty etävalvomoon, jossa niiden toimintaa seurataan ja ohjataan aktiivisesti.
Varma liittyi vuonna 2011 ensimmäisten joukossa Kansalliseen toimitilojen energiatehokkuussopimukseen. Sopimuksessa sitoudutaan 6 prosentin energiansäästötavoitteeseen vuosien 2011–2016 aikana. Varma saavutti sopimuksen tavoitteen kesällä 2015.
”Pääsimme asetettuun energiansäästötavoitteeseen selvästi etuajassa, vaikka asetettu tavoite olikin kohtuullisen haastava. Vastuullisuus on keskeinen periaate sijoitustoiminnassamme, joista ympäristö- ja energia-asiat ovat yksi keskeinen osa”, toteaa Varman kiinteistökehitysjohtaja Aarne Markkula.
Rakennukset aiheuttavat arviolta 40 prosenttia kansantalouden kasvihuonepäästöistä. Suomen suurimpana sijoittajana Varma pyrkii vaikuttamaan kasvihuonepäästöihin energiansäästön kautta, koska 38 prosenttia toimitilan ylläpitokustannuksista aiheutuu energiapaketista eli sähköstä, lämmöstä ja vedestä.
Varma on tavoitellut energiasäästöjä yhteistyössä kumppaniyritystensä kanssa. Tavoitteeseen pääsemiseksi on käytetty useita eri keinoja.
”Ohjelma käynnistettiin tekemällä kaikkiin kohteisiin energiakatselmus, analysoimalla nykytilanne ja suunnittelemalla tarvittavat energiansäästötoimenpiteet. Varsinaiset toimenpiteet käynnistettiin säätämällä ilmanvaihtoa, valaistusta ja lämmitystä optimaalisemmaksi. Energiatehokkuuden ylläpitämiseksi kiinteistöjä on liitetty etävalvomoon, jossa niiden toimintaa seurataan ja ohjataan aktiivisesti”, Markkula kertoo.
Energiankulutuksesta suuri osa aiheutuu ilmanvaihtokoneiden toiminnasta, joten säätöjen lisäksi Varma on investoinut ilmanvaihtokoneiden peruskorjauksiin ja muutoksiin. Lisäksi on tehty merkittäviä investointeja muun muassa valaisimiin ja valaistuksen ohjaukseen.
Säästöjen vaatimat investoinnit ovat olleet noin miljoona euroa, ja sijoitettu raha saadaan vuosittain takaisin pienentyneen energiankulutuksen ansiosta. Eri toimenpiteillä on saatu aikaan vuosittain noin 14.000 megawattitunnin energiansäästö, mikä vastaa noin 3000 hiilidioksiditonnia. Vuotuinen hiilidioksidipäästöjen väheneminen vastaa noin 700 sähkölämmitteisen omakotitalon lämmityksestä aiheutuvia päästöjä.
”Tavoittelemme jatkossakin noin prosentin vuotuista energiansäästöä. Säästöjen vaatimat investoinnit ovat taloudellisesti ja ympäristön kannalta järkeviä. Uuden ja halpenevan tekniikan ansiosta säästöpotentiaalia on myös tulevaisuudessa”, Markkula kiteyttää.