Vapaa-ajan asumisen päästöjä mahdollista vähentää viidenneksellä

Ekotehokkuutta parantavat investoinnit voivat vähentää vapaa-ajan asumisen sähkönkulutusta ja päästöjä noin viidenneksellä, kertoo ympäristöministeriön rahoittaman tutkimushankkeen tuore loppuraportti.
Laajassa tutkimushankkeessa kartoitettiin, miten vapaa-ajan asumisen lämmitysmuotoja, vesi- ja jätevesihuoltoa sekä kodinkoneiden käyttöä voidaan kehittää ekotehokkaammiksi. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin mökkiliikenteen vaikutuksia, erilaisten ekotehokkaiden ratkaisujen hyväksyttävyyttä sekä erilaisten tulevaisuusskenaarioiden vaikutuksia mökkeilyn ekotehokkuuteen.
Tutkimushankkeen mukaan keskeisiä keinoja talviasuttavien mökkien ”vihertämiseen” ovat esimerkiksi siirtyminen peruslämmityksestä vakiotehoiseen lämmitykseen sekä lämmityksen etäohjauksen ja ilmalämpöpumppujen hyödyntäminen.
Vakiotehoiseen lämmitykseen siirtymisellä tarkoitetaan sitä, että mökin lämpötila säädettäisiin aina muutaman asteen ulkoilmaa korkeammalle, ei siis esimerkiksi pysyvään 15 asteen peruslämpöön. Peruslämmössä oleva mökki kuluttaa sähköä keskimäärin noin 8 000 kilowattituntia vuodessa, kun pelkkä sähköistetty mökki kuluttaa vain noin 1 500 kilowattituntia vuodessa. Vakiotehoinen lämmitys pitäisi mökin riittävän kuivana, vaikka sisälämpötila laskisikin pakkasen puolelle kylmällä ilmalla. Vakiotehoisen lämmityksen mahdollisuudet riippuvat mökin koosta, lämmöneristyksestä ja tiiviydestä. Vakiolämpöön siirtyminen vaatii kuitenkin sitä, että mökin vesihuolto kestää pakkasen.
Pienet perinteiset kesämökit, joita käytetään vain kesäisin, ovat yleisesti ottaen melko ekotehokkaita. Vuosittain rakennetaan noin neljä tuhatta kokonaan uutta mökkiä. Tämän lisäksi noin kolmea tuhatta mökkiä laajennetaan, korjataan ja rakennetaan uudelleen niin, että niistä tulee käytännössä uuden veroisia.
– Painopiste mökkikannan hiilijalanjäljen pienentämisessä on olemassa olevissa rakennuksissa, joiden energiankulutusta ja päästöjä on mahdollista vähentää huomattavasti. Energia-asiat tulisikin ottaa huomioon kaikessa mökkikannan korjaamisessa, asuntoministeri Jan Vapaavuori korostaa.
Vapaa-ajan asumisen ekotehokkuus -tutkimushanketta koordinoi Työtehoseura ja mukana olivat Helsingin yliopisto, Suomen ympäristökeskus, Tampereen teknillinen yliopisto, Tilastokeskus, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus ja Valtion teknillinen tutkimuskeskus.
Lähde: Ympäristöministeriö