Vanhatkin asuinrakennukset energiatehokkaiksi
VTT:n koordinoimassa pohjoismaisen MECOREN-hankkeen tulosten mukaan vanhat rakennukset voidaan parhaimmillaan korjata energiatehokkuudeltaan vastaamaan passiivirakennusta. Passiivirakennuksessa tilojen lämmityksen energiantarve on pieni: 20 – 30 kWh/m2 lämmitettyä bruttoalaa kohti eli noin 25 – 35 kWh/m2 nettoalaa kohti. Uusiutuvan energian tuotanto rakennuksessa pienentää ostoenergian tarvetta, joten passiivitalon lämmityslasku voi olla hyvin pieni.
MECOREN-hanke osoittaa, että merkittävimmät energiatehokkuuden ja hiilijalanjäljen parannukset saadaan aikaan asuinrakennuksen vaipan lisäeristyksellä passiivitasoon sekä muuttamalla lämmitystapaa. Kun ilmatiiviyttä parannetaan, on samalla tarpeen korjata myös ilmanvaihto ja lisätä lämmön talteenottojärjestelmä poistoilmasta.
Perusteellisessa korjauksessa ovat tärkeitä huolellinen suunnittelu ja rakentaminen, erittäin hyvä lisäeristys ja ilmatiiviyden parantaminen, koneellinen ilmanvaihto ja tehokas lämmön talteenotto sekä energiatehokkaat ikkunat. Energiatehokas korjaaminen edellyttää, että sähkö- tai öljylämmitys muutetaan kaukolämpöön tai että hyödynnetään uusiutuvia energialähteitä.
Merkittävä energiatehokkuuden parantaminen perusteellisen korjauksen yhteydessä lisää investointikustannuksia noin kolmanneksella. Energiakorjauksen hyödyt syntyvät hyvän ja tasalämpöisen sisäilmaston, pienentyvien energialaskujen ja rakennuksen uudistuneen ulkonäön kautta. Aiemmat EcoDrive-projektissa tehdyt selvitykset osoittivat, että myös rakennuksen arvo voi nousta merkittävästi, mikäli rakennuksen sijainti on houkutteleva.
Korjausrakentamisen uudet määräykset astuvat voimaan vuonna 2013. Ne edellyttävät energiatehokkuuden parantamista merkittävien korjaustoimenpiteiden yhteydessä, mikäli parantaminen on elinkaarikustannusten kannalta järkevää.