Valtioneuvostokortteli peruskorjausiässä – ”Käyvät läpi huomattavan taloteknisen uusimisen”
Valtioneuvoston linnan kortteli ja sen viereinen valtioneuvostokortteli ovat tulleet peruskorjausikään. Korttelien rakennukset peruskorjataan ja uudistetaan vaiheittain.
Kuva: Senaatti-kiinteistöt
Ensimmäinen vaihe käsittää valtioneuvostokorttelin eli Kirkkokatu 12:n ja 14:n, Pihapaviljongin, Snellmaninkatu 7:n sekä Hallituskatu 3:n rakennukset. Työt korttelissa käynnistyvät loppuvuodesta 2024. Ensimmäisen vaiheen pääurakoitsijana toimii YIT ja hankkeen rakennuttajana valtion toimitiloista vastaava Senaatti-kiinteistöt, kerrotaan Senaatti-kiinteistöjen tiedotteessa.
Helsingin Kruununhaassa sijaitsevan valtioneuvostokorttelin rakennuksia peruskorjataan ja ne käyvät läpi huomattavan taloteknisen uusimisen. Rakennusten turvallisuutta, energiatehokkuutta ja esteettömyyttä parannetaan ja lisäksi tehdään sisäpihaan ja logistisiin yhteyksiin liittyviä rakennustöitä. Peruskorjauksen yhteydessä työtilat uudistetaan ja tiloihin toteutetaan valtioneuvoston konseptin mukainen monitilatyöympäristö valtioneuvoston tarpeisiin. Kortteli on rakennushistoriallisesti merkittävä osa Helsingin keskustakortteleita ja koostuu useasta eri aikakauden rakennuksesta, joista vanhimmat rakennukset on rakennettu 1840-luvulla ja uusimmat 1980-luvulla. Uudistukset toteutetaan rakennusten historiallisia arvoja kunnioittaen.
Pitkäaikaiset ja vastuulliset ratkaisut
Nyt alkava ensimmäinen vaihe on osa laajempaa valtioneuvoston toimitilojen uudistamishanketta eli ns. Korttelihanketta, jossa valtioneuvoston toiminnot ja ministeriöiden toimitilat keskitetään jatkossa pääosin Valtioneuvoston linnan kortteleihin ja niiden välittömään läheisyyteen.
Tulevat tilaratkaisut ovat paitsi tehokkaat myös muunneltavat, joten ne taipuvat valtioneuvoston tulevaisuuden muuttuviin tarpeisiin. Työtilojen monipuolinen yhteiskäyttö säästää kustannuksia, tukee modernia työskentelyä ja on myös ekologisesti kestävää.
Rakennushankkeessa noudatetaan Senaatti-kiinteistöjen ohjeita hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Peruskorjauksissa Senaatin tavoitteena 15 prosenttia pienempi hiilijalanjälki tavanomaiseen rakentamiseen verrattuna. Tässä hankkeessa tavoitteeksi on asetettu 24 prosenttia pienempi hiilijalanjälki. Kiertotaloustavoitteet ovat vahvasti mukana rakennushankkeessa ja esimerkiksi rakentamisen aikana käytetty energia tuotetaan ympäristöystävällisesti. Hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa Senaatti-kiinteistöt hyödyntää suomalaista Rakennustiedon ympäristöluokitustyökalua (RTS), joka on kehitetty erityisesti Suomen olosuhteisiin. Hankkeessa tavoitellaan korkeaa ympäristön laadun tasoa eli neljää tähteä.
Ensimmäisen vaiheen eli valtioneuvostokorttelin laajuus on n. 15 000 neliömetriä ja kustannusarvio 71 milj. euroa. Pääurakoitsijana toimii YIT ja pääsuunnittelijana LPR-arkkitehdit oy. Työt tontilla alkavat valmistelevilla töillä tämän vuoden lopussa ja varsinaiset rakennustyöt käynnistyvät alkuvuodesta 2025. Rakennustyöt valmistuvat loppuvuodesta 2026.
