Uusia mittareita kosteusvaurioista kärsiville
Seurannoissa todettiin, että ilmanpuhdistimet vähensivät oireita vain hiukan. Tiivistyskorjatuissa kohteissa oireet oireet jopa pahenivat.
Kosteusvaurioille altistuneiden lääketieteellinen tutkiminen etenee. IndoorAir tutkimuskumppaneineen havaitsi, että laskeutuneen pölyn myrkyllisyyttä mittaava E.coli lux-testi todentaa altistumisen hyvin. Uusi immunologisen vasteen mittari FGF21 (fibroblastien kasvutekijä-21) korreloi sekä altistumiseen että oireiluun. Tutkimusta, jossa löydökset tehtiin, rahoitti Työsuojelurahasto.
IndoorAid – Turun yliopiston työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen professori Tuula Putuksen yritys – sekä Turun ja Helsingin yliopistot alkoivat tutkia 317 henkilön terveydentilaa päteviksi todennetuilla oirekyselyllä. Kliinisesti tutkittiin 175 henkilön veri-, seerumi- ja ulostenäytteitä. Tutkimus valmistui lähinnä IndoorAidin, Turun yliopiston ja Työterveyslaitoksen voimin.
Tutkimuksessa pyrittiin kehittämään uusia immunologisia menetelmiä homeille ja muille kosteusvauriomikrobeille altistuneille, jotta heitä voisi tutkia kliinisesti. Testatuista menetelmistä useimmat eivät sopineet tarkoitukseen.
Parhaiten altistumista mittasivat viljelyyn perustuvat näytteet rakenteista ja laskeutuneen pölyn E.coli lux-testi. Vasteenmittauksessa vanha mikrobispesifi IgE-määritys seerumista osoittautui luotettavimmaksi menetelmäksi.
Vain kunnon remontti tepsi oireisiin
Kosteusvauriomikrobien altistukseen liittyviä terveyshaittoja todettiin yhtenevästi miehillä ja naisilla. Näitä terveyshaittoja ilmeni kaikissa tutkituissa työympäristöissä, joita olivat hoitoala, akateeminen tutkimus, paloasemat ja koulut.
Useilla työpaikoilla tehtiin seurantakysely oireista, kun tutkitut olivat siirtyneet väistötiloihin tai korjattuihin tiloihin. Seurannoissa todettiin, että ilmanpuhdistimet vähensivät oireita vain hiukan. Sen sijaan vauriokohteiden perusteellinen korjaus vähensi oireita selvästi. Tiivistyskorjatuissa kohteissa oireet eivät juuri lievittyneet tai oireet jopa pahenivat.
Työstressi ja muut psykososiaaliset tekijät eivät selittäneet oireilua, sillä kosteusvaurio-oireita ilmeni myös niissä työpaikoissa, joissa työ oli innostavaa, vaikutusmahdollisuudet koettiin hyviksi, vertaistuki oli erinomaista ja stressiä oli vain vähän.
Tutut viljelymenetelmät toimivat
Kun mikrobinäytteet otettiin vauriopaikoista, altistumisen mittaaminen vakiintuneilla viljelymenetelmillä osoittautui edelleen luotettavaksi.
Viljelyyn perustuvia testejä voi täydentää pölyn myrkyllisyyden mittaamisella. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan suositella näiden menetelmien rinnakkaista käyttöä.
Vasteenmittauksessa FGF21-testi osoittautui kiinnostavaksi vaihtoehdoksi sekä altistumisen että terveyshaittojen objektiiviseen mittaamiseen.
IgE (immunoglobuliini E)-vasta-aineet korreloivat sekä altistuneille että oireileville, mutta muita tulehduksellisia tai myrkyllisiä vasteita ne eivät osoita.
Tarve sekä kyselyille että testeille
Loppuraportissa sanotaan, että oirekyselyjä voidaan käyttää korjausten onnistumisen seurantaan. Täydentävinä tutkimuksina tarvitaan mikrobien viljelyä sekä mikrobien myrkyllisyyden mittaamista.
Allergioita sairastaville pitää tehdä immunologisia lisätutkimuksia, kun halutaan luotettava näyttö herkistymisestä.
Oirekyselyjen lisäksi tarvitaan lääketieteellisiä testejä ainakin siihen asti, että työntekijöiden kuvaamat oireet otetaan vakavasti. Jo ongelman alussa pitäisi vähentää työntekijöiden altistumista esimerkiksi siirtämällä heitä puhtaisiin tiloihin.
