Uusia keinoja asbestipurkutyön turvallisuuden parantamiseksi
Työterveyslaitoksen koordinoimassa tutkimushankkeessa kehitettiin ratkaisuja asbestipurkutöiden toteutuksessa paljastuneisiin puutteisiin.
Työterveyslaitoksen koordinoimassa tutkimushankkeessa kehitettiin ratkaisuja asbestipurkutöiden toteutuksessa paljastuneisiin puutteisiin. Ongelmia esiintyi osastointien, ilmankäsittelylaitteiden ja hengityksensuojainten toimivuudessa.
Työterveyslaitoksen tutkimustulosten pohjalta tuotettiin ja ohjeistettiin käytäntöjä, joiden avulla altistuminen voidaan ennaltaehkäistä. Tutkimuksen tuloksia voidaan soveltaa kaikessa korjausrakentamisessa, jossa ilmaan vapautuu terveydelle haitallisia tai vaarallisia altisteita.
”Vaikka asbestin käyttö kiellettiin Suomessa jo noin 25 vuotta sitten, tapahtuu altistumista asbestille edelleen asbestipurkutöissä”, sanoo vanhempi asiantuntija Markku Linnainmaa Työterveyslaitokselta.
Asbestipurkutyön turvallisuuden ja siihen liittyvien testaus- ja mittaustoimintojen kehittäminen -hankkeessa havaittiin, että asbestipurkajat voivat altistua asbestikuiduille, kun pölyn leviämistä estävän osastoinnin ilma ei vaihdu riittävästi, kohdepoistoja ei käytetä, tai hengityksensuojaimet vuotavat.
Osastoinnin tiiviys, riittävä alipaine ja ilmanvaihto, poistoilman suodatuksen tehokkuus sekä osastointialueen siivous purun jälkeen varmistavat purkajien ja alueen muiden toimijoiden tai asukkaiden turvallisuuden. Tutkimuksessa havaittiin kuitenkin puutteita kaikilla näillä osa-alueilla.
”Turvallisessa asbestipurkutyössä yksikään riskinhallintamenetelmä ei saisi pettää ja niiden tehokkuutta tulee seurata mittauksin”, Linnainmaa muistuttaa.
Hankkeessa kehitettiin ja testattiin mittausmenetelmiä, joilla voidaan todentaa osastoinnin, ilmankäsittelylaitteiden ja hengityksensuojainten toimivuus nopeasti ja luotettavasti. Oleellisimmista purkutyön turvallisuuden varmistavista toimintatavoista laadittiin kuusi tiivistä malliratkaisua.
Ongelmana puutteellinen ilmanvaihto
Asbestipurkutyökohde yleensä osastoidaan ja alipaineistetaan kuitujen leviämisen estämiseksi. Osastoinnin riittävä alipaine on yleensä saavutettavissa nykyisillä käytänteillä, mutta ilmanvaihto on usein puutteellista. Suurikaan alipaine ei takaa korvausilman jakaantumista ja hyvää huuhteluvaikutusta osastoinnin sisällä.
”Alipaineistuslaitteiden ilmavirrat olivat joskus vain noin puolet valmistajien ilmoittamista, ja noin joka toisessa kenttäkohteissa mitatuista suodatinyksiköistä ilmeni vuotoja, jotka olivat suurimmillaan noin satakertaisia sallittuun tasoon nähden”, Linnainmaa täsmentää.
Laboratoriotutkimuksissa saatujen tulosten perusteella osastoinnin ja ympäröivän tilan paine-eroksi suositellaan 10–30 pascalia, jotta lainsäädännön mukainen minimitaso, jatkuva viiden pascalin alipaine, saavutetaan kaikissa tilanteissa.
Osastoinnin ilmanvaihto tehokkaaksi
Johtava tutkija Ilpo Kulmala VTT:ltä listaa tehokkaan ilmanjaon ja huuhteluvaikutuksen kannalta huomioitavia asioita.
”Korvausilma pitää yleensä johtaa muualtakin kuin sulkutunnelin kautta. Se voidaan johtaa osastointiin joko seinään tehdyn, suodattimella varustetun aukon kautta tai joissakin tapauksissa palauttamalla suodatettua poistoilmaa osastointiin paineentasaimen avulla.”
”Lisäksi poistoilma-aukko on sijoitettava mahdollisimman kauas tuloilma-aukosta.”
Ilman tilavuusvirran riittävyys pitää varmistaa mittauksin käyttöolosuhteissa ennen purkutöiden aloitusta, jotta voidaan varmistaa riittävä ilmanvaihtuvuus osastoinnin sisällä. Tämä voidaan tehdä tutkimuksessa kehitetyllä tarkalla ja helppokäyttöisellä ilmavirran mittauslaitteistolla.
Alipaineistajien ja osastoinnin ulkopuolella olevien kohdepoistoimurien suodattimien toimivuus pitää myös varmistaamittauksin aina HEPA-suodattimen vaihdon jälkeen ennen purkutöiden aloitusta ja vähintään kerran vuodessa. Mitoituksessa pitää huomioida, että vaatimus ilmanvaihtuvuudesta toteutuu myös kuormitetuilla suodattimilla.
Hengityksensuojain käyttäjän mukaan
Asbestipurkajille tehdyissä hengityksensuojainten tiiviystesteissä havaittiin, että noin puolet ei läpäissyt tiiviystestiä naamarin reunoilta tapahtuvan ohivuodon takia.
”Asbestipurkajien suojainten tiiviystestausta on siis tehostettava. Testauksen tulisi olla yleinen toimintatapa kaikille purkajille”, sanoo erikoistyöhygieenikko Heli Kähkönen Työterveyslaitokselta.
Molemmat testatut hengityksensuojainten tiiviystestausmenetelmät osoittautuivat käyttöön soveltuviksi. Hengityksensuojaimia valittaessa työntekijöiden on päästävä kokeilemaan useita suojanaamarimalleja ja -kokoja, jotta kaikille löytyisi sopiva.
”Lisäksi parta on ajettava pois, koska se heikentää suojanaamarien kasvoille tiivistymistä”, lisää Kähkönen.
Henkilösertifikaatit ja akkreditoinnit käyttöön
Asbestipurkutyön turvallisuuden ja riskienhallinnan lähtökohtana on hyvin toteutettu asbestikartoitus. Nykyisin asbestikartoitukseen liittyy suuria puutteita ja selvitystarpeita. Asbestikartoittajilta pitäisi edellyttää pätevyyden osoittavaa henkilösertifikaattia ja näytteitä analysoivilta laboratorioilta riippumattoman tahon toteamaa pätevyyttä eli akkreditointia.
”Jatkossa on varmistettava, että tutkimuksessa luodut malliratkaisut otetaan aktiiviseen käyttöön tulostamalla ja jakamalla niitä työmailla ja linkittämällä niitä asbestityön turvallisuutta käsitteleville internet-sivuille. Isännöitsijöiden, korjausrakennuttajien, viranomaisten ja kansalaisten tietotasoa on lisättävä, jotta valvonta toimisi nykyistä paremmin”, Linnainmaa huomauttaa.
Asbestipurkutyön turvallisuuden ja siihen liittyvien testaus- ja mittaustoimintojen kehittäminen – AsbTest -hankkeessa tutkittiin, kehitettiin ja ohjeistettiin sellaisia asbestipurkutyön turvallisuuden mittaus- ja valvontakäytäntöjä, joiden avulla työntekijöiden ja muiden ihmisten asbestialtistuminen voidaan ennaltaehkäistä. Hankkeessa kehitetyillä ja testatuilla mittausmenetelmillä voidaan todentaa osastoinnin, ilmankäsittelylaitteiden ja hengityksensuojainten toimivuus.
Tutkimuksen tulosten pohjalta laadittiin suositukset ja malliratkaisut altistumisen ehkäisemiseksi. Tuloksia voidaan soveltaa myös kaikessa muussa korjausrakentamisessa, jossa ilmaan vapautuu terveydelle haitallisia tai vaarallisia altisteita.
Hankkeen koordinaattorina oli Työterveyslaitos ja muina tutkimuslaitoksina Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Itä-Suomen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto (2019 alusta Tampereen yliopisto). Kohdeorganisaatioina olivat Lifa Air Oy Ltd, Oy Teknocalor Ab, STM/työ- ja tasa-arvo-osasto, ASTQ Supply House Oy, Suomen Asbestitekniikka Oy, Veljekset Paupek Oy, Aavi Technologies Oy, Delete Finland Oy, Rakennusteollisuus RT ry, Rakennusliitto ry, Dustcontrol Fin Oy ja Strong Finland Oy.
Hanketta rahoittivat tutkimuslaitosten lisäksi Työsuojelurahasto, STM ja mukana olleet yritykset.
AsbTest-hankkeen taustaa
- Rakennuksissa on edelleen paljon asbestimateriaaleja, joita puretaan korjausrakentamisen yhteydessä
- Entistä tiukemmat asbestityötä koskevat laki (684/2015) ja asetus (798/2015) tulivat voimaan vuoden 2016 alussa
- Asbestipurkutöitä ei aina tehdä lainsäädännön vaatimalla tavalla
- Asetuksen tulkintaohjeet sisältävät ristiriitaisuuksia ja vaativat selkeyttämistä
- Osa vaadittavista mittauskäytännöistä saattaa olla jopa turvallisuusriski
- Purkutyö tehdään yleisimmin osastointimenetelmällä
