Uusi kotimainen työkalu rakennusten kestävän kehityksen ohjaukseen

Tähän asti rakennusten ohjaus ja luokittelu kestävän kehityksen kriteerien täyttämiseksi on pohjautunut pääosin kansainvälisiin luokituksiin. Uudesta työkalusta on tulossa kevyempi, yksinkertaisempi ja Suomen oloihin paremmin soveltuva.

Rakennustieto, Senaattikiinteistöt, Rakennusteollisuus RT sekä Suomen Green Building Council ovat aloittaneet uudenkestävän kehityksen ohjaamisen soveltuvan työkalun kehittämisen.

Rakennusten ohjaus ja luokittelu kestävän kehityksen kriteerien täyttämiseksi on Suomessa pohjautunut pääosin kansainvälisiin luokituksiin. Ne, kuten yleisimmin käytetyt amerikkalainen LEED ja brittiläinen BREEAM, ovat kuitenkin kalliita ja raskaita käyttää.

Niiden ulkomainen tausta ei myöskään tarjoa parhaita mahdollisuuksia kestävän kehityksen mukaiseen ohjaukseen meidän suomalaisissa olosuhteissamme.

Hanke yksinkertaisemman työkalun kehittämiseksi on aloitettu, ja sen toivotaan tuottavan tulosta jo ensi vuoden alkupuolella. Sisäilmaston laadulle asetettavat vaatimukset ovat siinä merkittävässä asemassa.

Tähän mennessä tehdyssä valmistelutyössä todetaan, että hankkeen tavoitteena on kehittää Suomeen toimiva, kansainvälisiä luokituksia kevyempi ja yksinkertaisempi ohjaustyökalu. Sitä tullaan käyttämään rakennushankkeiden kestävän kehityksen ohjaukseen ottaen huomioon erityisesti peruskorjaukset ja osaperuskorjaukset.

Rakennustieto vastaa hankkeen koordinoinnista ja tulevasta ylläpidosta. Kehityshankkeelle on muodostettu ohjausryhmä, jossa ovat mukana Senaatti-kiinteistöt, GBC Finland, Rakennusteollisuus RT. Mukaan tulee myös useita yrityksiä. Itse kehitysprojektin teknisestä toteutuksesta vastaa Green Building Partners Oy.

Vaatimukset tulevalle luokitusmallille ovat kovat. Sen toivotaan ohjaavan paremman rakentamisen toteutumiseen. Siinä toivotaan olevan mukana rakennushankkeen kehitystä tukeva arviointiasteikko, ja sen toivotaan antavan tukea projektiorganisaatiolle hankkeen ohjauksessa ja seurannassa. Luokitusmallista halutaan toimiva työkalu projektiryhmän käyttöön ja hankkeen ohjaukseen. Luokituksen tuloksen tulee olla luotettava ja kolmannen osapuolen auditoima.

Vaatimukset tulee esittää selkeästi, ja dokumentoinnin tulee olla todentavaa. Mallin tulee olla riittävän kevyt yleiseen käyttöön. Työkalun tavoitteena on olla joustava ja tarjota laaja käytettävyys erilaisissa rakennushankkeissa. Tarkastelun tulee rajautua tekijöihin, joihin varsinaisella rakennushankkeen ohjauksella voidaan vaikuttaa.

Malli sisältää hankeohjauksen hankevaiheesta takuujaksolle, mutta tarkastelun ulkopuolelle jätetään sijainti ja tontti sekä ylläpidon menettelyt. Merkittävimmät tekijät ovat energiatehokkuus, sisäilman laatu ja kosteusteknisten riskien hallinta.

Alustavassa kriteeristössä on noin 70 prosenttia fyysisiä ratkaisuja ja 30 prosenttia rakennuttamisprosessin ohjausta. Vaatimusten tulee perustua suomalaisiin käytäntöihin ja ottaa huomioon käynnissä olevat kehityshankkeet. Riittävän tiheän arviointiasteikon tulee tukea parannusten tekemistä. Lisäksi tulee mukaan vertailu asetettuun tavoitteeseen. Vaatimusten, mittaustapojen sekä indikaattorien tulee olla selkeitä ja yksiselitteisiä.

Perusohjeistus laaditaan eri kiinteistöryhmille ja hanketyypeille, ja mukaan tulee myös erityiskiinteistöjen ohjeistus, esim. monitoimirakennukset. Koko kriteeristön tulee olla käytön aikana täydennettävissä.

Hankeittaisten rekisteröinti- ja sertifiointikustannusten tulee pysyä kohtuullisina. Kolmannen osapuolen sertifiointi on kuitenkin välttämätön laadun varmistukseksi.