Uusi jätevesiasetus on hyvin hallussa – vai onko sittenkään?

Uponorin toteuttaman jätevesitutkimuksen mukaan haja-asutusalueella asuvien tietämys uudesta jätevesilainsäädännöstä on hyvä.

Jätevesitutkimuksen vastaajista 68 prosenttia ilmoittaa, että uusi jätevesilainsäädäntö on heille tuttu ja he tietävät, mitä asetus käytännössä tarkoittaa. Kyselyyn vastasi 723 henkilöä ympäri maata. Tutkimus toteutettiin Rakentaja.fi:ssä kesäkuussa 2017. Uponorin jätevesijärjestelmien tuotepäällikkö Jyrki Löppönen pitää tuloksia yllättävänkin hyvinä.

”Joka viides vastaaja sanoo suoraan tarvitsevansa lisätietoa, mutta suurin osa ilmoittaa, että uusi jätevesilainsäädäntö on heille tuttu. Tämä on mielestäni yllättävää ottaen huomioon miten monta kertaa se on muuttunut ja kuinka eri kunnissakin vaatimukset voivat vaihdella. Uskoisin, että tietoa vielä tarvitaan”, Löppönen pohtii.

Haja-asutusalueiden jäteveden käsittelyä koskeva lainsäädäntö astui voimaan vuosien käsittelyjen jälkeen 3.4.2017. Jos kiinteistö sijaitsee enintään 100 metrin päässä vesistöstä, merestä tai on pohjavesialueella, on vanha järjestelmä kunnostettava 31.10.2019 mennessä vastaamaan uusia vaatimuksia.

Jos kiinteistö sijaitsee näiden alueiden ulkopuolella, on järjestelmä uusittava vaatimukset täyttäväksi seuraavan vesijärjestelmäuudistuksen tai suuremman luvanvaraisen remontin yhteydessä. Myös omistajan ikä vaikuttaa.

Jos kiinteistön omistaja on syntynyt ennen 9. maaliskuuta 1943, remonttia ei tarvitse tehdä omakotitalossa. Ikävapautus ei koske vapaa-ajan asuntoja. Vapautuksen voi saada myös sosiaalisin perustein tai jos jätevesien määrä on huomattavan vähäinen.

Suurin osa aikoo toteuttaa järjestelmän määräajassa

Tarve kiinteistökohtaiselle jätevesijärjestelmälle on 487 kiinteistössä. Näistä hieman yli puolet (54 prosenttia) on mökkejä ja loput omakotitaloja. Puolet vastaajista kertoo kiinteistön jätevesijärjestelmän olevan hyväkuntoinen ja täyttävän lainsäädännön vaatimukset.

Jätevesilainsäädännön vaatimukset ja omasta asuinympäristöstä ja asumismukavuudesta huolehtiminen nousivat tärkeimmiksi syiksi tehdä jätevesiremontti. Vastaajista 63 prosenttia teettäisi jätevesiremontin huolehtiakseen omasta asuinympäristöstään ja suojellakseen vesiä ja vesistöjä.

Suurin osa, 64 prosenttia vastaajista, aikoo tehdä remontin viimeistään määräaikaan mennessä. Lähes kolmasosa ei vastausten perusteella välitä määräajoista, vaan tekee remontin sitten, kun se parhaiten sopii. Viisi prosenttia vastaajista suhtautuu välinpitämättömästi remonttiin, vaikka sille olisi tarvetta.

”On ilahduttavaa lukea, että suomalaiset haluavat huolehtia omasta asuinympäristöstään ja suojella vesistöjään. Toisaalta kolmasosa kyselyyn vastanneista vaikuttaa suhtautuvan hieman välinpitämättömästi uuteen lakiin. Nyt on oikea aika aloittaa suunnittelu, jotta remontin ehtii toteuttaa ennen määräaikaa”, Löppönen painottaa.

Jätevesijärjestelmän toteuttaminen vaatii suunnitelman ja luvan

Maapuhdistamot ja harmaavesisuodatin ovat mieluisimmat tavat käsitellä jätevesiä. Niitä kannattaa 73 prosenttia vastaajista. Jätevesijärjestelmän valmistajan valinnassa tärkeimpänä pidetään, että valmistaja on alan pitkäaikainen toimija (54 prosenttia), joka vastaa tuotteistaan myös tulevaisuudessa.

Vajaa kolmasosa arvostaa halpaa hankintahintaa ja pitkä takuulupaus on tärkein valintakriteeri 18 prosentille vastaajista. Tehtyihin jätevesiremontteihin ollaan erittäin tyytyväisiä, sillä jopa 91 prosenttia vastaajista on tyytyväisiä tehtyyn remonttiin.

Jätevesiremontin suunnittelun ja asennuksen aikoo tehdä täysin omatoimisesti 36 prosenttia vastaajista. Lähes kolmasosa aikoo teettää koko remontin ammattilaisella.

”Kiinteistön omistajan vastuulla on huolehtia, että jätevedet käsitellään asiaankuuluvasti. Rakentaminen ja muutostyöt vaativat useimmiten jätevesisuunnitelman ja luvan. Hyvä jätevesisuunnitelma ja luotettava toimittaja takaavat, että kiinteistölle hankitaan oikein mitoitettu ja kohteeseen sopiva järjestelmä”, Löppönen summaa.